VALKEALA
DC - 3 UHRIEN MUISTOMERKKI

Kuljetuslentolaivue pystytti muistomerkin DC-3 matkustajakoneen turman 10-vuotismuistopäivänä 1988. Muistomerkki on sijoitettu Uttiin koneen tukikohtaan, vaikka onnettomuus tapahtui Kuopion Rissalan lentokentän lähellä 3.10.1978

Kuva laatasta

Kuva informaatiotaulusta

HILLOSENSALMEN TAISTELUJEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki sijaitsee Hillosensalmen maantiesillan etelänpuolisessa päässä aivan tien vieressä. Muistomerkin kivet ovat paikalla sijainneen ensimmäisen rautatiesillan peruskiviä. Muistomerkki paljastettiin 18.5.2010.

Mouhun ja Hillosensalmen taistelu 3. maaliskuuta oli sisällissodan verisin Savon rintamalla. Valkoisia kaatui 40 miestä ja haavoittui ainakin 75, punaisten tappiot olivat 20 kaatunutta ja 40 haavoittunutta.

Paljakanlahdella valkosten dynamiittikuorma räjähti luodista ja surmasi useita miehiä ja hevosia . (Lähde: Aalto Seppo, Kapina tehtailla)


Kuva laatasta

Kuva informaatiotaulusta 1

Kuva informaatiotaulusta 2

Kuva nykyisestä rautatiesillasta

ILMAILUN MUISTOMERKKI KOTKAPATSAS JA LENTOTURMISSA HENKENSÄ MENETTÄNEIDEN MUISTOLAATAT

Muistomerkki paljastettiin 7.9.1977 Utissa. Ilmavoimien kaatuneiden muistomerkki pronssinen kotka on virolaisen taiteilijan Kalju Reitelin tekemä. Kotka on kooltaan luonnollisen uroskotkan kokoinen. 7.9.2000 paljastettiin Kotka-patsaan taustalla viisi graniittilaattaa, joissa on Ilmavoimissa palvelleiden sotien 1939-1944 aikana lentoturmissa henkensä menettäneiden 466 uhrin nimet.

Kuva tukijoiden laatasta jalustassa

Kuva tekstä 1 jalustan sivulla

Kuva tekstä 2 jalustan sivulla

JALKAVÄKIRYKMENTTI 25:N (JR 25) 1. KOMEKIVÄÄRIKOMPPANIAN JA KRAATINHEITINJOUKKUEEN MUISTOMERKKI

Muistokivi on Valkealan Selänpään kylässä koulun pihalla, Selänpääntie 582.

Kuva laatasta

JR 25:N I PATALJOONAN 1. JA 2. KOMPPANIAN MUISTOLAATTA

Muistolaatta on kiinnitetty Valkealan nuorisotalon seinään. Laatan yläkulmassa on Piikkirykmentin tunnus.

KARJALAAN JÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOKIVI

Muistokivi on Valkealan Karjalaisseurojen pystyttämä 24.6.1954. Muistokivi on Valkealan kirkon lähellä, Valkealan seurakunnan kirkkomaalla.

Kuva lähempää

KUNINKAAN KIVI

Kustaa III joukkoineen soti Valkealassa 1790 ja kuningas seurasi taistelua tämän kiven luona. Taistelu kesti neljä tuntia ja venäläiset jäivät tappiolle.

 

Kuninkaankivi sijaitsee tien 368 länsipuolella vajaan kahden kilometrin päässä Valkealan kirkonkylästä pohjoiseen.


Kuva laatasta1

Kuva laatasta2

KYNTÄJÄPATSAS PIHLAJASAARESSA

Pihlajasuontie 193 sijaitsee Pihlajasaaren maamiesseurantalo. Sen pihassa on Kyntäjäpatsas jonka on suunnitellut muotoiluopiskelija Andrei Patrushin. Patsaan kyntöauran siipi on voittajakyntäjän aurasta.
Muistomerkki on kunnianosoitus kaikille ahkerille maamiehille ja -naisille ja erityisesti kyntäjämestari Paavo Tommiskalle.

Kuva laatasta1

Kuva laatasta2

Kuva Maamiesseurantalosta

LASKUVARJOJÄÄKÄRIT - MUISTOKIVI

Laskuvarjojääkärit-muistokivi paljastettiin arvovaltaisen yleisön seuratessa tapahtumaa 25. elokuuta 2018 Utissa. Muistokiviprojektista vastasi isolta osaltaan laskuvarjojääkärikoulun viides vuosikurssi (1966).
Kaikkien valmistelujen ja henkilökunnalle järjestettyjen hyppykurssien jälkeen Laskuvarjojääkärikoulu perustettiin Uttiin 1.2.1962.
(Lähde: Kouvolan Sanomat 2.9.2018)

Kuva laatasta

LENTOMESTARI ARVO KANKKUSEN MAAHANSYÖKSYN MUISTOKIVI

Lentomestari Arvo Kankkusen kone osui harjoituslennossa luutnantti Yrjö karan koneeseen18.6.1937. Molemmat koneet vaurioituvat ja syöksyivät hetkessä maahan ja molemmat lentäjät saivat välittömästi surmansa. Karan kone GA-47 oli maalikoneena ja Kankkunen GA-56 koneella hyökkääjänä. Kankkusen muistomerkki on Utissa Mankintie noin 130 kohdalta vajaan kilometrin matkan päässä pientä hiekkatietä kuljettaessa itäänpäin tien oikealla puolella ylämäessä. Karan muistomerkki on sotilasalueella Utin lentokentän laidalla ja sinne on pääsy mahdollista vain erikoisluvalla.

Kuva laatasta

MERSU

Messerschmitt Me-109 alkuperäinen hävittäjä on lasivitriinissä Utin kasarmialueen kentällä. Kenttä löytyy 6 tieltä noin 200 metrin päässä Utin varuskuntaan johtavan tien oikealta puolelta.

Kuva koneen tiedoista

Kuva muistolaatasta

MOUHUN TAISTELUJEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki on Mäntyharjun puolella, lähellä Kouvolan rajaa, mutta se on oleellinen osa Kouvolan 1918 taistelujen historiaa. Muistomerkki on rautatien lähellä, alueella, jossa on aiemmin ollut Mouhun asema ja laiturivaihde. Alue on puistomainen ja sinne löytää Mouhuntie 389 kohdalta, jossa muistomerkin opasteet perille saakka.

3. maaliskuuta 1918 käytiin Mouhulla ja Hillosensalmella Savon rintaman verisimmät taistelut. Mouhulla taistelussa oli sekavuutta huonon viestinkulun ja johtamisen takia. Valkoiset saivat kuitenkin Mouhun haltuunsa. 3. maaliskuuta oli myös sisällissodan tärkeä päivämäärä, sillä silloin Saksa ja Venäjä allekirjoittivat rauhansopimuksen Brest-Litovskissa. Rauhansopimuksessa sovittiin, että saksalaiset joukot voivat saapua Suomeen ja venäläisten sotilaiden on poistuttava Suomesta. (Lähde: Aalto Seppo, Kapina tehtailla)

Kuva alueesta

Kuva etupuolen tekstistä

Kuva takapuolen vaakunasta

Kuva infotaulusta

MÄNTYSAAREN SANKARIPATSAS

Vuohijärven Kinansaaren kaakkoispuolella, lähellä Hillosensalmea, on kilometrin pituinen Mäntysaari joka on ikivanha hautausmaa, johon on haudattu vainajia tiettävästi jo 1200 luvulla. Mäntysaaren sankarihautausmaahan on haudattu 11 sankarivainajaa ja yksi kadonneena. Tapani Lemminkäisen suunnittelema Sankariristi on Vehmaan punakraniittia, korkeudeltaan 230 cm ja valmistunut 1951. Se on pystytetty 1939-1945 sankarivainajien kunniaksi. Vuonna 1910 rakennettiin hautausmaalle kellotapuli, jota laajennettiin kappeliksi 1940.

Kuva kappelista

PANSSARIESTE

Kymijoki-puolustuslinjaa rakennettiin talvisodan jälkeen välirauhan aikana 1940. Panssariesteen kiviä on jätetty alkuperäisille paikoilleen 13 kappaletta hautausmaan aidan viereen, Valkealan kirkonkylään osoitteeseen Harjupolku 2.

Kuva laatasta

PRO-PATRIA MUISTOMERKKI

Muistomerkin sisäseinämillä on nimilaatat, joissa on 435 nimeä, valkealaisten talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sankarivainajien nimet, sekä myös niiden sankarivainajien nimet, jotka jäivät rajan taakse ja joiden omaiset ovat asettuneet Valkealaan. Muistomerkin suunnittelija arkkitehti Tarmo R. Pajun mukaan kolme peruspilaria symboloivat arvoja "koti uskonto ja isänmaa". Yläosa on tähtitaivaskatto ja sen reunaa kiertää sankarivainajia kuvaava ornamentti. Muistomerkki paljastettiin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlapäivänä 6.12.2007. Muistomerkki on Valkealan kirkonkylässä, hautausmaan edustalla.

Kuva osasta yhtä laattaa

Kuva toisesta suunnasta muistomerkkiä

RAKKAITTEN MUISTOLLE

Muistomerkki on Valkealan kirkon takana. Muistopaaden tarkoitus on antaa paikka muistella myös niitä ihmisiä, jotka on haudattu muualle tai joilla ei ole hautaa.

SANKARIPATSAS

Valkealan kirkonkylän vanhan hautausmaan keskellä on vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneen 256 sotilaan hauta. Sankarihauta-alueen keskellä on Tapani Lemminkäisen muotoilema kolmisivuinen muistomerkki. Aiheena on sotilas, äiti ja lapsi sekä kylväjä. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1951.

Sotilas

Äiti ja lapsi

Kylväjä

SELÄNPÄÄN BREWSTER MUISTOMERKKI

Valkealan Selänpäässä on edelleen lentokenttä. Kentän rakentaminen aloitettiin heti talvisodan jälkeen huhtikuussa 1940. Muistomerkki on pystytetty Lentolaivue 24:n 2. lentueen Brewster - hävittäjien ja niiden miehistöjen menestykselle 25.6.1941 alkaneessa jatkosodassa. Muistomerkki paljastettiin 2.8.2003.

kuva laatasta

Brewster koneen tietoja

kenttä 1941

STUKA LENTÄJIEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki paljastettiin 28.8.2010 kahden lentoturmassa henkensä menettäneen saksalaisen Stuka-lentäjän muistoksi. Saksasta saapui Suomeen Lento-osasto Kuhlmey 16.6.1944 alkaen Malmin lentokentän kautta. Mukana oli mm. 44 Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajaa. Heinäkuussa 1944 oli kolmen koneen Stuka-osasto palaamassa Uttiin. Sumun takia kaksi koneista kääntyi kohti Lappeenrantaa, mutta yksi yritti laskeutua Uttiin. Lähestyminen epäonnistui ja kone syöksyi maahan Jokelan alueelle ja koneen 23-vuotiaat lentäjät Karl Stindl ja Friedrich Stanszus saivat surmansa.
Muistomerkki on osoitteessa Kauniskankaantie 2.

Kuva laatasta kivessä

TEOLLISUUSMIESTEN ROSTERIPATSAS

Valkealassa, Näkkimistöntien ja Kankaantien risteyksessä, tuli kahdelle teollisuusalan vaikuttajalle Reino Rajamäelle ja Kyösti Lintuselle, sekä sosiaalineuvos Väinö Pässilälle idea pystyttää patsas. Miehet olivat avanneet auton takakontin ja ottivat paikalla huimat paukut kirkasta viinaa. He olivat matkalla kohti kuntoilupainoitteista reissuaan Orilammelle. Patsaan idea on, että jokaisen on osallistuttava ja tehtävä oma panoksensa. Kimmo Hietanen allekirjoitti myös patsaan, hän työskenteli edellisten kanssa samassa teollisuusyrityksessä.

Kuva alueesta Patsaan teksti

TIRVAN MYLLYNKIVI

Myllynkivi, jossa oli halkeama, eikä sitä aikanaan voitu käyttää, on tuotu nuorisoseuran talon, Seuralan, pihaan muistomerkiksi Tirvan teollisesta historiasta. Tirvan Pajukoskelle perustettiin vesisaha, höyläämö ja kimröökitehdas vuonna 1890. Myöhemmin alueella alkoi toimimaan myös myllynkivitehdas ja kemianteollisuuden tehdas, joista muodostui Tirvan Osakeyhtiö. Kaipiaisiin rakennettiin 1904 kapearaiteinen rautatie.

 

Muistomerkki on osoitteessa Seuratalontie 6 ja on halkaisijaltaan noin puolitoista metriä. Muistomerkin pystytti Tirvan nuorisoseura ja paljastusjuhla oli 24.7.1983.

Kuva laatasta

Kuva pihapiiristä

TUOHIKOTIN TAISTELUN PUNAISTEN MUISTOMERKKI

VPK:n talon viereisen kentän pohjoispässä, osoitteessa Kilpapolku 14 on punaisten muistomerkki. Punaisten tappiot Tuohikotin taistelussa 29.4.1918 olivat kaatuneita 33 miestä.

Otto Niverin suunnittelema ja 1920 valmistama muistokivi on tehty entisestä Pekkolan talon ulkorakennuksen nurkkakivestä. Muistokivi on kahdesti kannettu suolle, mutta molemmilla kerroilla tuotu takaisin Kolmannella kerralla sitä yritettiin räjäyttää, mutta räjäytyskappaleista koottu kivi on asetettu entiselle paikalleen. Paikalle on haudattu Tuohikotin taisteluissa kaatuneet 33 vainajaa, mutta myöhemmin omaiset hakivat haudasta pois 9, joten haudassa on edelleen 24 vainajaa. Jalustakivessä on teksti: "Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille". (Lähde: Sorvali, Kouvolan patsaita ja muistomerkkejä)

Kuva jalustasta

Kuva aitauksesta

TUOHIKOTIN SANKARIHAUTA-MUISTOMERKKI

Valkealan seurakunnan nuorin hautausmaa on Tuohikotissa ja se on otettu käyttöön 1930. Sankarihautamuistomerkki on harmaata graniittia ja se on sankarihautoineen Tapani Lemminkäisen suunnittelema. Sankarihautoja on 54 joihin on haudattu Tuohikotin ja lähikylien vainajia. Muistomerkin keskellä on teksti:"Kotiseutu Isänmaa 1939 - 1944".

Kuva kauempaa

TUOHIKOTIN TAISTELUN MUISTOMERKKI

Muistomerkki on Kurun harmaata graniittia ja on 2,5 metrin korkuinen. Se sijitsee Tuohikotissa Tuohikotintien ja Vapaudentien risteyksessä paloaseman edessä. Sankaripatsaan pystytti Pohjois-Valkealan suojeluskunta 21.9.1924. Patsaassa on kirjoitus: "Täällä tapahtui Tuohikotin taistelu 19 29/4 18. Siunattu olkoon muisto urhojen, jotka kalliin veriuhrin isänmaan vapauden lunnaiksi antoivat".

"Tuohikotin taistelu oli 29. huhtikuuta 1918 Valkealan Tuohikotin kylässä käyty Suomen sisällissodan taistelu." "Viisi tuntia kestäneen taistelun aikana kaatui 29 valkoista ja myöhemmin vammoihinsa menehtyi vielä viisi, joista viimeisin vasta elokuun alussa. Punaisia kaatui yhteensä 33."
(Suora lainaus on Wikipediasta)

Kuva etusivun teksteistä

Kuva kuva sivulta2

Kuva sivulta3

Kuva sivulta4

Kuva kokonaisuudesta

TUOHIKOTIN VENÄLÄISET KASARMIT

Kustaan sodan jälkeen 1792 kenraali Suvorov rakennutti tuohikottiin kasarmit 400 miehen varuskunnalle. kasarmialuetta ei miehitetty vakituisesti, vaan kasarmeja käytettiin niin sanotun liikkuvan pataljoonan majoitustiloina. Tuohikotin varuskunta lakkautettiin suomen sodan 1808-1809 jälkeen tarpeettomana. (Lähde: Airio, Etulinjassa itään ja länteen)

 

Opastaulu on Kasarmintien vieressä, Tuohikotissa.

Kuva informaatiotaulun nykykartasta

Kuva informaatiotaulun tekstistä

Kuva informaatiotaulun vanhasta kartasta

TYKKIMÄEN TAISTELUPAIKKA

Kouvolassa, Tykkimäen huvipuiston vieressä on informaatiotaulu, jossa kerrotaan Tykkimäen historiaa. Kustaan sodan (1788-1790) toisena sotavuotena Ruotsin sotajoukot hyökkäsivät Kymijoen yli Värälästä Mäki-Kouvolaan. Kaksi päivää Mäki-Kouvolan taistelun jälkeen ruotsalais-suomalaiset joukot löivät 28.6.1789 venäläiset joukot Utin taistelussa, joka alkoi Tykkimäestä.

Kuva1 infotaulusta

Kuva2 infotaulusta

Kuva3 infotaulusta

UTIN LINNOITUS

Utin linnoitus sijaitsee Salpausselkää pitkin kulkevan Viipuriin johtavan ylisen tien eli nykyisen VT 6:n varressa Haukkajärven kaakkoispuolella. Linnoitus on rakennettu harjulle siten, että sen varustukset katkaisivat harjun tasaisen laen kulkien jonkin verran rinnettä alas molemmin puolin. Venäjä rakensi Utin linnoituksen vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.

Kuva1 infotaulusta

Kuva2 infotaulusta

UTIN TAISTELUN MUISTOMERKKI

Utin taistelu käytiin 28.6.1789. Kuutostien varressa, noin 7 kilometriä Kouvolan keskustasta Lappeenrantaan päin, tien vasemmalla puolella on Utin taistelun muistomerkki. Se on muurattu luonnonkivestä ja tekstilaatan ympärillä on tykinkuulia. Muistomerkin pystyttivät 3. divisioonan leirijoukot vuonna 1931.

Kuva informaatiotaulusta

Kuva laatasta

VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KUOLLEITTEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki pystytettiin 1951 ja se on Valkealan vanhalla hautausmaalla. Muistomerkissä on kuvattuna paljasrintainen polvillaan oleva mies joka pitää lippua kädessään.

VALKEALAN SUOJELUSKUNNAN MUISTOLAATTA

Etelä-Valkealan suojeluskuntayhdistys tilasi talvisodassa kaatuneille jäsenillensä valurautaisen reliefin 1940. Muistotaulussa on teksti "Isänmaan puolesta 1939 - 1940" ja siinä on 9 nimeä. Muistotaulu on Valkealan paikallisen yhdistyksen ylläpitämän Puotimuseon viereisessa talossa, nk. Käräjätalossa.
Pohjois-Valkealan suojeluskuntayhdistyksen vastaavan laatan kerrotaan olevan Selänpään Nuorisoseuran talolla.

Kuva Käräjätalon seinälaatasta

VAPAUSSODAN MUISTOMERKKI LAPPAKOSKELLA

Muistomerkin ovat saaneet aikaiseksi Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson perinneyhdistys sekä Lappakosken kyläyhdistys ry. Muistomerkki paljastettiin 13.9.2012. Saarennonväylältä lähtee läheltä rautatietä etelään pieni metsätie ja tietä kulkiessa noin 700 metriä on muistomerkki aivan tien vieressä vasemmalla puolella.

Kuva muistomerkin laatasta

VENÄLÄISTEN LENTÄJIEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki on Valkealassa, Anttilan kylässä. Venäläisen SB-pommikoneen pudotti Brewter-357 -koneen ohjaimissa luutnantti Jorma Sarvanto 25.6.1941. Pudotuspaikalle on haudattu venäläisen koneen miehistö. Syyskuussa 2012 Anttilan kyläyhdistys teetti hautapaikalle kiveen hakatun muistolaatan. Paikka on aidattu venäläisen tyylin mukaisesti. Paikalla vierailivat 2013 Venäjän suurlähetystön edustajat ja Venäjän sotilasasiamies. Muistomerkki on umpimetsässä 2 kilometrin päässä Myllykulmantieltä. (Vajaa 2 km Myllykulmantietä tieltä 368. Sitten kääntyy heinittynyt metsätie lounaaseen, jota pitkin reilu kilometri, sitten metsäpolkua 1/2 kilometriä etelään.)

Kuva muistomerkin laatasta

VENÄLÄISTEN SOTILAIDEN HAUTAUSMAA

Lepolan hautausmaan takana, Utin harjun eteläpuolisella laidalla on venäläisten sotilaiden hautausmaa. Aidatulla alueella on kivipaasi, jossa kerrotaan paikalle haudatun 536 sotilasta. Paaden vieressä on risti, joka pystytettiin 2009 kun alueelle haudattiin kolme löydettyä, jatkosodan aikana kuollutta vainajaa. Vain toinen 25.6.1941 alasammutun lentokoneen miehistöstä on voitu tunnistaa, toista ei varmasti. Kolmantena haudattiin Haukkasuolta löytynyt desantti.

Kuva valkoisen hautaristin laatasta

VUOSIEN 1939 - 1944 SOTIEN VETERAANIEN MUISTOKIVI

Muistomerkki pystytettiin 1979 korsumuseon viereen, kotiseutumuseon (nykyisin Puotimuseo) pihaan. Pystyttäjänä oli Karjalan prikaatin ylivääpeli Erkki Laineen johtama varusmiesryhmä. Silloin valmistui myös korsumuseo Karjalan prikaatin toimesta. Korsumuseolle tuli käyttökielto 2006 kun se siirtyi Kouvolan kaupungin omistukseen.

Todettiin, että seinämateriaali oli kyllästettyä puuta ja sitä ei enää saanut käyttää tilana, jossa käy ihmisiä. Korsumuseo purettiin 2016 toukokuun viimeisenä päivänä.


Kuva muistomerkin laatasta

ÄITIPATSAS

Patsas paljastettiin Valkealatalon vihkimisjuhlan yhteydessä 20.9.1991. Pronssinen patsas on punagraniittisella jalustalla Valkealatalon edustalla Toikkalantie 5. Patsaan ideana on äiti ja poika - Äiti Valkeala puhuu pojalleen puhtaan luonnon säilyttämisen puolesta. Patsashankkeen sai toteutumaan Lions Club Valkeala, joka valitsi Juha Lapin patsasehdotuksen parhaaksi.

 

VEKARANJÄRVI

 

ILMATORJUNTATYKKI 88 RMBK

Kouvolan ratapiha ja Korian sillat olivat viimesodissa pommitetuimpia kohteita. Salpausselän Ilmantorjuntapatteriston ja sen yhteistyökumppanin, Salpausselän Ilmantorjuntapatteriston Kilta ry:n aloitteesta pystytettiin Kouvolan Lääninpuistoon ilmatorjuntamuistomerkiksi saksalaisvalmisteinen 88 mm:n raskas, kiinteä RMBK -ilmantorjuntatykki. Muistomerkki paljastettiin 30.11.1989. Kesäkuussa 2011 tykki siirrettiin Vekaranjärven varuskuntaan esikunnan ja ruokalan väliselle kummulle. Tykki paljastettiin 1.8.2011 uudessa paikassa.

Kuva muistomerkin informaatiolaatasta

JALKAVÄKIRYKMENTTI 8:N PATSAS "UKONPAASI"

Kouvolan kasarmialueelle, keskelle kasarmialueen kenttää paljastettiin 28.6.1953 jalkaväkirykmentti 8:n, "Tuntemattoman sotilaan rykmentti" muistomerkki. Muistopaasi siirrettiin Vekaranjärvelle ja paljastettiin uudessa paikassaan Kaartinaukiolla 6.5.1980. kolmimetrisessä muistomerkin julkisivussa on kelohongan korkokuvio ja rykmentin sodanaikainen tunnuskuvio

Kuva muistomerkin tekstistä

JR 3:N PERINNEKIVI

Karjalan Prikaatin joukkoyksikön Kymen Jääkäripataljoonan (KymJP) perinnejoukon Jääkäripataljoona 3:n (JP 3) muistokivi paljastettiin 5.11.1998. Kivessä on JP 3 erikoismerkin tunnuskuvio, polkupyörän rengas ja sen päällä ristissä sukset. Lisäksi pataljoonan numero 3. Laattaan on kirjoitettu KymJP:n ja sen perinnejoukon sijaintipaikat. 120 senttiä korkea kivi on Kaartinaukiolla.

Kuva JR 3 erikoistunnusmerkistä

Kuva laatasta

KARJALAN HUOLTOPATALJOONAN PERINNEKIVI

Karjalan huoltopataljoonan komentaja, everstiluutnantti Mika Multanen antoi tehtäväksi vuonna 2011 perinnekiven hankinnan. Kiven tuli olla "huoltomiehen ulkonäköä mukaileva". Kivi löytyi Luumäeltä, Taavetista KARHP:n perinteiden lähteiltä. Taavetissa kotiutettiin Karjalan huoltopataljoonan perinnejoukko 42. Autokomppania jatkosodasta syksyllä 1944. Kivi on aikojen saatossa harmaantunutta ruskeaa graniittia, viborgiittia. Kivi tuotiin paikalleen 2012 ja laatta kiinnitettiin 2013.

Kuva muistomerkin laatasta

Kuva huollon tunnuksesta muistomerkissä

KILLAN PERINNEPAASI

Karjalan Kaartin - Prikaatin Kilta ry. lahjoitti Vekaranjärven Kaartinaukiolle pystytetyn "Perinnepaaden" Karjalan Prikaatille sen vuosipäivänä 6.5.1978. Liki kolmimetrinen paasi on Kurun harmaata graniittia ja sen on suunnitellut kuvanveistäjä Pentti Papinaho. Paaden julkisivussa on pronssinen Karjalan Prikaatin joukko-osastotunnus ja sotilaan kasvokuva. Syvennystekstinä paadessa on myös Prikaatin ja sen perinnejoukkojen sijaintipaikkakuntien nimet sekä paaden lahjoitusajankohta ja lahjoittajan nimi.

Sotilaan kasvot

Joukko-osastotunnus

Teksti paadessa

KOMENTAJAN TYKKI

Ranskalainen tykki 155 K 77 kunnostettiin museotykiksi 1965. Näitä tykkejä oli talvisodan aikana maassamme kuusi ja jatkosodan aikana 42 kappaletta. Karjalan Tykistörykmentin siirtyessä Lappeenrannasta Vekaranjärvelle 1979-1980 siirtyi tykki rykmentin mukana. Tykki on joukkoyksiköiden esikunnan edustalla. Rykmentin komentajan vaihtuessa tehtävän luovuttava komentaja kiinnittää tykin panoskammion yläpuolelle nimellään varustetun laatan ja luovuttaa tykin seuraajalleen.

Kuva tykistä takaa

KTR 2:N PERINNEKIVI

Karjalan Prikaatin joukkoyksikön Karjalan Tykistörykmentin (KarTR) perinnejoukon Kenttätykistörykmentti 2:n (KTR 2) perinnekivi paljastettiin 3.11.1998. Muistomerkki sijaitsee Kaartinaukiolla.

Kuva muistomerkin laatasta

Kuva KTR 2:n erikoismerkki


Piikkirykmentin muistokivi paljatettiin Vekaranjärvellä 5.8.1997. Kivi on Utin vallien panssariestekivi. Kivi sijaitsee Kaartinaukion länsireunassa ja on noin metrin korkuinen. Kiven lahjoitti JR 25:n Perinnetoimikunta.
PIIKKIRYKMENTIN JR 25:N MUISTOKIVI

Rykmentin no 25 nimitys: "piikkirykmentti" tuli 25-pennisestä, jossa oli reikä. Rahaa sanottiin "piikiksi", koska kauppiaat kokosivat kolikoita piikkiin. 17.6.1941 Tasavallan Presidentin antaman liikekannallepanokäskyn jälkeen Pohjois-Kymen suojeluskuntapiirissä muodostettiin seuraavan kahden päivän aikana Jalkaväkirykmentti 25. JR 25:n miehistö oli lähtöisin pääasiassa Valkealan, Jaalan, Iitin Artjärven ja Sippolan pitäjistä, osin myös Inkeroisten teollisuustaajamasta. Yli puolet oli jo talvisodassa taistelleita veteraaneja. Sotatie alkoi Kannakselta, jossa JR 25 osallistui elokuussa 1941 hyökkäykseen Viipuriin saakka. Syyskuussa tuli siirto Itä-Karjalaan, jossa JR 25 osallistui hyökkäykseen aina Karhumäkeen saakka. Kahden vuoden asemasotavaiheen jälkeen JR 25 siirrettiin takaisin Karjalan kannakselle kesäkuussa 1944, kun Venäjän suurhyökkäys alkoi. Piikkirykmentti taisteli Kannaksella sodan viimeiseen päivään saakka. (Lähde: Kilkki, Muistakaa, heille kallis on maa)


Kuva muistomerkin laatasta 1

Kuva muistomerkin laatasta 2

PION 14:N PERINNEKIVI

Karjalan Prikaatin joukkoyksikön Kymen Pioneeripataljoonan (KymPionP) perinnejoukko-osaston Pioneeripataljoona 14:n (PionP 14) muistokivi paljastettiin 25.7.1998. Muistokiven messinkilaattaan on merkitty PionP 14:n vaiheet paikkakunnittain jatkosodassa 1941-1944. Laatan yläpuolella kivessä on PionP 14:n joukko-osastotunnus. Muistokivi on Kaartinaukiolla.

Kuva muistomerkin joukko-osastotunnuksesta

Kuva muistomerkin laatasta

LENNÄ VEKARA, LENNÄ

Vekaranjärven asuntoalueen purettujen neljän kerrostalon ja yhden rivitalon muistoksi ja ikäänkuin maisemointina paljatettiin 5.6.2004 Jorma Parkkarin suunnittelema taideteos Lennä Vekara, lennä. Hiekkapuhalletussa lasipinnassa puolustusvoimia kuvaava mies suojelee pientä poikaa kuljettaen häntä kädestä pitäen ja pitää toisessa kädessään Karjalan Prikaatin lippua.

Kuva muistomerkin lasipinnoista

Kuva muistomerkin laatasta