 |
HAUSANNIEMEN MUISTOKIVI Vuonna 1952 pidettyjen kotiseutupäivien yhteydessä paljastetttiin Hausan Kirkkomettän rantakallioon hakattu teksti: 1539-1879 IITIN KIRKKOON 1745 VENE KAATUI 11 HENK. HUKKUI Ilm. 20: 13 (Lähde: Tapani Lemminkäinen, Seulan pohja) |
 |
HUHDASJÄRVEN MUSEOALUE Jaalan kotiseutuyhdistys ylläpitää Huhdasjärven museoaluetta. 1980-luvulla alettiin pitää museoalueella kotiseutupäiviä. Valtakunnallisestikin kiinnostavaksi tapahtumaksi muodostuivat 1980-luvun alusta alkaneet Puu- ja pölkkypäivät, joilla esiteltiin kansanperinteitä, kuten tervahaudan polttoa, vanhoja työtapoja ja vanhan ajan rakennuksia. 1983 syntyi kokonainen museoalue perinnerakennuksineen. (lähde: Salminen Esko: Jaalan historia) |
 |
JAALAN PALON MUISTOKIVI Kustaa III johti henkilökohtaisesti taistelua huhtikuun lopussa 1790. Kuninkaan komentama prikaati aloitti Jaalasta hyökkäyksen, jonka tavoitteena oli Lappeenranta. Hyökkäys ei kuitenkaan tuonut menestystä. Kesäkuussa 1790 venäläiset tekivät ilmeisesti kostona hyökkäyksen rajan yli Pyörylästä ja polttivat Pyörylän ja Jaalan kylät, minkä muistoksi Jaalan kirkonkylään pystytettiin Jaalan palon muistokivi 1946. (lähde: Salminen Esko: Jaalan historia) |
 |
JAALAN REDUTTI Redutti sijaitsee Jaalan uuden hautausmaan kaakkoisnurkalla aivan hautausmaan aidan vieressä. Uusimman tulkinnan mukaan redutti olisi rakennettu vuoden 1780 paikkeilla. Redutin paikka oli hyvin valittu, sillä se sijaitsi hallitsevalla paikalla kylän pohjoispuolisen harjun rintessä. Kustaan sodan aikana kesäkuussa 1790 venäläiset lähestyivät linnaketta, mutta redutin miehistö "lähti marssiharjoituksiin" ja taistelukosketus vältettiin. (lähde: Eero Mattila: Kouvolan sotamuistomerkit) |
 |
JAALAN "RINSSIN" HAUTAKIVI Juho Prins on haudattu Jaalan vanhalle hautausmaalle. Kivessä on teksti:
Juho Prins syntyi Siikavassa. 1857 hän jätti kankensa suolle kesken työpäivää ja lähti Heinolan komppaniaan pestautumaan, ja saikin varusteet. Hän palveli ensin tykkiveneessä ja sitten 6 vuotta Suomen kaartissa. Kunnostatutui Turkin sodassa ja senjälkeen palveli vielä keisarin palatsin vahtimestarina (Nykyinen presidentinlinna) Juho palasi kotiseudulleen Jaalaan 54-vuotiaan ja komea oli kunniamerkkien rivi hänen rinnuksissaan. (Lähde: Tapani Lemminkäinen, Seulan pohja) |
 |
KALMONIEMEN MUISTOKIVI Kalmoniemen muistokiven paljastustilaisuus oli 1966. Kivi on punertava. Siihen on hakattu risti ja teksti: "Kalmoniemi Vanha hautausmaa, Minä herätän heidät Joh. 6:40". Paikalle on perimätiedon mukaan haudattu kauan sitten vainajia. Kerrotaan papin käynnillään heidät siunanneen. Muistokiven löytää kulkemalla Mäntyharjuntieltä Vesalantietä kolme kilometriä, ja vasemmalle kääntyy metsittynyt metsäautotie, jota pitkin matkaa on puoli kilometriä ja kivi on oikealla puolella. |
 |
KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOKIVI Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki sijaitsee Jaalan kirkon kirkkomaalla. Kiven oikeaan laitaan on uurrettu risti, kannel ja lehvä. Vasemmalla laidalla on yläosassa Karjalan vaakuna ja kiven oikeassa lalkulmassa teksti: "JAALAN KARJALAISET". Muistomerkki paljastettiin 24.6.1962. |
 |
KETTULANVUOREN KENTTÄLINNOITUS Jaalan vanhan pappilan vieressä on opastaulu, joka kertoo Kettulanvuoren kenttälinnoituksesta. Jaalan Sammakkolamminvuori, Kokkokallio ja Kettulanvuori muodostavat harvinaisen hyvin säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi hahmottaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kenttälinnoitusjärjestelmästä. (Lähde: Lagerstedt, Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi)
|
 |
KIMOLAN DELTA Jaalassa, tien 362 ja Mettilänkylätien risteyksssä on Kimolan kyläyhdistys ry:n hankkima patsas. Monumentti paljastettiin 21.6.2011. Patsas on kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija Antero Toikan suunnittelema. Materiaalina keltaiseksi maalattu liimapuu ja teräs sekä betoni. Teos muodostuu kolmesta viljanjyvää muistuttavasta kolmiosta. Teoksen muoto kuvaa myös Kimolan sillan muotokieltä ja Kymijoenvarren jokisuistoja. Siksi teos sai nimekseen Delta.
|
 |
METSÄMUISTOMERKKI Huhdasjärven museokankaalla, museoalueella on Juha Lapin tekemä muistomerkki, joka on tehty kunnioittamaan vanhoja metsiä ja hongikoita vuonna 1992. Laattaan on kuvattu metsää ja mies kirves kädessä. Laatassa on teksti: "Ikimetsäin muistoksi, työn arvon kunniaksi, Puu- ja pölkkypäivät 1992.
|
 |
MUORINRANNAN MUISTOKIVI Iittiin valmistui nykyinen tilava kirkko 1693. Koska Jaala sai kappeliseurakunnan oikeudet 1810 ja vasta 1878 valmistui Jaalaan oma kirkko, tehtiin pitkiä kirkkomatkoja Iitin kirkkoon aina vuoteen 1879 saakka. Jaalan pohjoisosista Vuohijärveä pitkin saavuttiin kirkkoveneellä Mäkelänrantaan, josta matka jatkui jalkaisin ja vainajat kuljetettiin purilailla. 1739 sattui Vuohijärvellä onnettomuus, jossa kirkkoveneen kaatuessa hukkui 11 ihmistä. Tämän muistoksi hakattiin rantakiveen vuosiluku Mäkelän kotiseutupäivien yhteydessä vuonna 1949. (Lähde: Tapani Lemminkäinen, Seulanpohja) |
 |
MÄKELÄN TAISTELUN MUISTOKIVI Kansalaissodan loppuvaihessa 28.4 vuonna 1918 käytiin Mäkelänkankaalla yksi Kymenlaakson suurimmista yhteenotoista, jossa kummallakin osapuolelle lienee ollut yhteensä noin 400 miestä. Valkoiset hyökkäsivät punaisten asemiin taistellen 10-12 tuntia. Kaatuneita oli 37 joista 14 haudattiin kentälle. Kun valkoiset seuraavana aamuna yrittivät uudelleen valtausta, olivat punaisten joukot poistuneet ja jättäneet kentälle kaksi kaatunutta. |
 |
PYÖRYLÄN RAJAKIVI Ruotsi-Venäjän rajakivi, eli sotakivi on Puolakan sillan yläpuolella. Heinolantieltä tulee Selänpäntietä pitkin matkaa kivelle noin 4 kilometriä. Turun rauhassa 1743 valtakunnan raja tuli tämän kiven kohdalle ja pysyi siinä aina vuoteen 1809, Haminan rauhaan saakka. Kivi sijaitsee Pyörylän kylässä, jossa on Pyörylän kahlaamo, joka oli ainoa helppokulkuinen tie 1700 luvulla sotajoukoille näillä seuduilla. Kustaan sodan aikana 1790 tästä kulki Ruotsin ja Venäjän armeijat yli vuoronperään. |
 |
PYÖRYLÄN SOTAKIVI Kesäkuussa 1790 Venäjän keisarinna Katariina II:n joukot hyökkäsivät Pyörylän kahlaamon kautta Jaalaan ja polttivat Pyörylän kylän. Pyörylän kylä oli silloin lähempänä Puolakansiltaa. Perimätiedon mukaan Venäläisten hyökätessä kyläläiset piilottivat tavaroitaan pellolle erikoisen kiven taakse. Siitä lähtien tätä kiveä on kutsuttu sotakiveksi. Selänpääntieltä käännyttäessä Pyöryläntielle, ja kuljettaessa Pyöryläntietä vajaa kilometri, kivi näkyy vasemmalla puolella. |
 |
RAJARATSASTAJAN MÖKKI Nykyään nimeltään Lipun torppa, joka sijaitsee Verlan tehdasmuseon lähellä. Rakennusta on perimätiedossa pidetty venäläisten rajavartijoiden vahtitupana 1700-luvun loppupuolelta, jolloin Verlaa halkovaa vesistöä pitkin kulki Venäjän ja Ruotsin välinen valtakunnanraja. Kosken yli kulki kahlaamo ja siksi reittiä oli valvottava. Nykyisen tiedon mukaan näyttää siltä, että torppa on kuitenkin siirretty paikalle jostain muualta – ehkä se on siis jokin toinen Kymijoen varren rajavartiotuvista? Mökki on nimetty Antti Andersson Lipun mukaan, joka asui siinä 1880-luvulta kuolemaansa 1911 asti. Museokaudella keväästä syksyyn siellä voi tutustua pieneen näyttelyyn, joka esittelee työväen asumista 1900-luvulla. |
 |
SANKARIPATSAS Jaalan kirkonkylään, seurakunnan kirkkomaalle sankarihauta-alueelle on haudattu talvi- ja jatkosodan Jaalan kunnan sankarivainajat. Muistomerkin suunnitteli taiteilija Tapani Lemminkäinen. Paaden hamot on veistetty ensin puusta, ja lopullinen työ on tehty graniitista. |
 |
UIMILAN TAISTELUN MUISTOMERKKI Jaalan hautausmaalle on pystytetty Uimilan taistelussa 18. huhtikuuta 1918 kaatuneille kolmelle suojeluskuntalaiselle muistokivi, jota kutsutaan myös valkoisten muistomerkiksi. |
 |
UNOHDETUILLE Jaalan hautausmaalle pystytettiin pieni kivi, jossa on teksti unohdetuille, kirkon 70-vuotisjuhlan yhteydessä. Sen takana oleva, nyt jo korkea kuusi, omistettiin unohdetuille sen johdosta, että heidän leposijojensa kohdalle alettiin 1930-luvulla haudata uudelleen. (Lähde: Tapani Lemminkäinen, Seulan pohja) |
 |
VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI Jaalan seurakunnan uudelle kirkkomaalle on pystytetty vuoden 1918 sodassa kuolleiden punaisten muistokivi. Kivi pystytettiin vasta vuonna 1947, kun sodan jälkeen terävä poliittinen kahtiajakautuminen oli lientynyt.
|
 |
VERLAN KALLIOMAALAUS Verlan kalliomaalaus on 100 metrin päässä tehdasmuseon parkkipaikasta, joen toisella puolella. Maalauksen korkeus on 150 cm ja pituus 6 metriä. Maalaus löydettiin 1974. Teoksessa on kuvattu 8 hirveä ja 3 ihmistä. Pohjois-Kymenlaaksosta on löydetty runsaasti kalliomaalauksia. Katso: ismoluukkonen.net/kalliotaide/
|
 |
VERLAN PAHVITEHTAAN LAATTA Verlan pahvitehdas on toiminut vuodesta 1872 alkaen aina vuoteen 1964. Tehdasmuseo aloitti toimintansa 14.5.1972. Museon sisäänkäynnin ulkoseinällä on pronssilaatta, jossa kerrotaan museon perustamisaika. Opetusneuvos Veikko Talvi vaikutti ratkaisevasti tehdasmuseon perustamiseen. Hänen laattansa on sisäpuolella, museon esittelysalin seinällä.
|
 |
VERLAN AITTA Verlan tehdasmuseon pihassa, rantapuistossa on kahdeksan metrin korkeuteen nouseva puumonoliitti. Verlan Aitaksi ristitty puurakennus näkyy kauas ja sen sisältökin on mielenkiintoinen. Aitassa on 420 000 männynsiementä. Väliaikaisesta varastosta siemenet päätyvät istutukseen. Niistä kasvaa noin 320 jalkapallokentän kokoinen metsä.
|
 |
VETERAANIKIVI Jaalan seurakunnan vanhan hautausmaan aidan vieressä on talvi- ja jatkosodan veteraanien muistopaasi Isänmaan puolesta. Sotaveteraani Vaito soimakallio suunnitteli löytämänsä kiven veteraanikiveksi. Kivi paljastettiin 1988. Kivessä on pronssinen tammenlehvä ja teksti "Isänmaan puolesta".
|