CAJUS LAGERBORGIN HAUTAKIVI

Kouvolan Sanomat kertoi rantatörmällä sijainneesta pikkulapsen haudasta heinäkuussa 1965. Jutun mukaan 60 vuotta vanha hauta löytyi tiheästä rantapensaikosta. Pojan hautakivi on kuitenkin hukkunut. Nyt Korian Ponsi on tuottanut uuden kiven Kallioniemen tanssilavan pihan reunalle. Muistokivien taustalla on taulu, jossa esitellään Lagerborgin suvun historiaa.

Cajus Lagerborgin hautakiven vieressä:
VUODEN 1869 MUISTOKIVI

Muistomerkki on graniittikivi, joka sijaitsi aiemmin nykyisen Kallioniemen lavan pihassa alasmenevien rappujen päässä. Kivi löytyi sieltä rantalepikon raivauksen yhteydessä 1960-luvulla. Aivan vieressä oli Cajus Lagerborgin hautakivi. Nyt Korian Ponsi on siirtänyt kiven Kallioniemen tanssilavan pihan reunalle Cajus Lagerborgin hautakiven viereen. Muistomerkin pystyttämisestä ei ole varmaa tietoa. Todennäköisesti sen ovat pystyttäneet radanrakentajat. Se on ilmeisesti heidän kuolleitten toveriensa muistomerkki. Kiven koko on 52 x 27 x 30cm. Se on tiukasti kiinni 52 x 55 x15cm jalustalla. Teksti on hakattu 15 x 42cm kokoiseen alaan. Siinä on vuosiluku 19.8.1869 ja kirjaimet:

OB. JB
LF.DS
VA.CA
AR

19

1869

8

ILMARI SALMISEN MUISTOKIVI

Muistomerkki sijaitsi aiemmin Ritasuontien vieressä, Ilmari Salmisen synnyinkodin pihassa, mutta talon autioiduttua muistokivi siirrettiin Takamaan seuratalon pihaan. Kiven laatassa lukee: "Kultavääpeli Ilmari Salminen 1902-1985 eli lapsuutensa ja nuoruutensa tässä talossa"

ILMATORJUNTATYKKIEN ASEMAT

Talvi- ja jatkosodan aikana oli Eskolanmäellä ilmatorjuntatykkien ja ilmatorjuntakonekiväärien asemat. Kaivannot näkyvät alueella. Asemat ovat vajaan 100 metrin päässä Niilontieltä. (Kartoissa Niilontie myös myös Isopartiantien nimellä)

KOMENTAJIEN METSIKKÖ

Metsikkö sijaitsee pioneerimuistomerkin vierellä, Pioneeritien pohjoispuolella. Korialla palvelleet komentajat istuttivat kukin 14.5.1984 oman puunsa. Metsikön ajatuksena oli, että myös jokainen myöhemmin palveleva komentaja istuttaisi paikalle oman puunsa sekä lisäisi nimensä laattaan. Luonnon nujertamien kuusten tilalle istutettiin uudet serbiankuuset 12.6.2005 osana erämessujen ohjelmaa.

KORIAN SILTOJEN POMMITUSTEN MUISTOMERKKI

Muistomerkin laatassa on teksti: "KORIAN VANHA MAANTIE- JA RAUTATIESILTA OLIVAT TALVI- JA JATKOSODAN AIKANA NEUVOSTOLIITON RAJUJEN POMMITUSTEN KOHTEINA. NE KESTIVÄT LÄHES VAHINGOITTUMATTOMINA. ONNEKSI IHMISUHREILTAKIN VÄLTYTTIIN. ERITYINEN KIITOS KUULUU PUOLUSTANEILLE SOTILAILLE JA TEHOKKAALLE ILMATORJUNNALLE.

 

Muistomerkki valmistui vuonna 2007, sen on suunnitellut Erkki Lantta ja toteuttaneet Pentti Taiminen sekä Raimo Mikkola. Muistomerkki sijaitsee Rantaraitilla, Kymijoen etelärannalla noin 100 metrin päässä Korian silloista.

KORIAN SOTILASKODIN MUISTOLAATTA

Korian Sotilaskotiyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa 23.10.1996 paljastettiin laatta tässä rakennuksessa tehdyn 56 vuoden sotilaskotityön kunniaksi. Laatta on Hakuntie 1:ssä, entisen sotilaskodin seinässä. Kymmenen toimintavuoden jälkeen varuskunta tarvitsi sotilaskodin tilat, ja sotilaskodin oli siirryttävä muualle. Syntyi päätös rakentaa oma rakennus. "Funkkis"- tyylinen sotilaskoti valmistui 1938.

KORIAN VANHEMMAN SOTILASKODIN MUISTOLAATTA

Korian sotilaskotiyhdistys juhli 60 vuotista taivaltaan sekä Korialla 95 vuotta sitten alkanutta sotilaskotityötä entisessä sotilaskodissa 22.10.2016. Sotilaskodin ensimmäinen toimipaikka oli hieman ankea, sillä se oli vanha maapohjainen ruokala. Rakennus on Hakuntie 10:n takana oleva tiilirakennus. (Tätä kirjoitettaessa ovat katutyöt kesken.)

KYMIJOEN SUURTULVAN MUISTOMERKKI

Kymijoki oli vielä pääosin luonnontilassa 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Vesi nousi silloin mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Tulvan korkeus on merkitty peruskallioon Purhonojan varteen, noin 350 metriä Purhon sillalta yläjuoksun suuntaan.

LAKIASUON RAIVAAJIEN MUISTOLAATTA

Muistomerkki sijaitsee Moisiontien ja Lakiasuontien tienhaarassa. Muistokiven laatassa on teksti: "Nämä miehet perheineen asuttivat ja raivasivat Lakiasuon kylän vuodesta 1914 alkaen". Pienviljelijäyhdistys paljasti muistomerkin 14.9.1986.

PIONEERIMUISTOMERKKI

Muistomerkki sijaitsee, Pioneeritien pohjoispuolella, Pioneeripuistossa Korialla. Graniittinen muistomerkki paljastettiin 1966. Muistomerkin on suunnitellut Erkki Loukola ja toteuttanut Näsin Kiviteollisuus Oy. Pioneerit siirtyivät Korialta Vekaranjärvelle 1994.

PIONEERIKOULUN MUISTOLAATTA

Pioneerikoulu toimi Korialla vuodesta 1944 alkaen. Muistolaatta on Korialla toimineen pioneerikoulun rakennuksen sisäänkäynnin viereisellä seinällä. Vuoden 1982 lopussa saneerattiin pioneerikoululle tilat Kouvolan kasarmialueelle.

RAAMISAHA

Myllynkiventie 6:ssa, entisen Lehtisen sahan tontilla, alkuperäisellä paikallaan, on 1923 valmistettu raamisaha. Se on jätetty raamisahamuistomerkiksi.

RAVIKUNINKAAN MUISTOMERKKI

Vanhan raviradan lounaiskulmassa on kahden ravikuninkaan muistokivi.

Korialaisella kauppiaalla Matti Takasella oli 1940-luvulla tallissaan kaksi vuosikymmenen parhaimmistoon kuulunutta suomenhevosoria. Valokas voitti ravikuninkuuden Tampereella vuonna 1945, ja vuotta myöhemmin Lahdessa Rymy-Murto sijoittui kuninkuuskilpailun kakkoseksi.

Tammikuussa 1953 molempien 21-vuotiaiden hevosten maallinen taivallus tuli päätökseen. Ne peiteltiin yhteiseen hautaan Korian raviradan kupeeseen juoksuasentoon, loimet päällä.
(Lähde: Kouvolan sanomat 12.5.2019)

TÖPSYMÄNTY

Vilppulantien laidassa, Korialla, on mänty, jonka latvan kerrotaan perimätiedon mukaan taittuneen, kun Kustaa III laittoi laukkunsa sen latvaan roikkumaan. Puun paksuus on noin 55 senttiä.

 

Vuosina 1788-1790 käyty Kustaan sota on Kouvolan seudun historiassa merkittävä tapahtuma, sillä Kymijoen varsi oli sodan päänäyttämö. Kouvolassa on paljon muistomerkkejä ja paikkoja, joissa joukot majailivat ja taistelivat. Kustaa III itsekin viivähti näillä paikoilla sotatapahtumia seuraten ja osallistui itsekin taisteluun eri tehtävissä. Kustaa III aloitti sodan ilman valtuuksia ja se ei jäänyt hänen vastustajiltaan huomaamatta. Upseerit kapinoivat ja hyökäyskin meni myttyyn. Sota päättyi Värälän rauhaan ja raja palasi entiselle paikalleen Kymijokeen.

VAPAUSSODAN MUISTOLAATTA

Kausalalainen yritysT:mi Sakari Nyström valmisti muistolaatan, joka on Korian vanhan rautatiesillan Korian puoleisen kaiteen päässä. Muistolaatta paljastettiin 15.5.2007. Tällä paikalla surmattiin 45 kansalaistamme.

Koordinaatit 60.724960, 26.747236, ja paikkaan pääsee Suurensuontieltä 235 kääntymällä länteen pinelle tielle ja noin puolen kilometrin päähän. Tien oikealla puolella on keskeneräisiä maavalleja. Kustaan sodan (1788–1790) jälkeen Venäjän keisarinna Katariina II määräsi rakennettavaksi Kymijoen itäpuolelle puolustuslinjan, jotta ruotsalaisten hyökkäykset saataisiin vastedes estettyä. Ruotsalaisten rakennelmat Kymijoen länsirannalla jäivät vaatimattomiksi. Ruotsalaisten ainoa linnoitustyömaa sijaitsi Villikkalassa. Rakennustyöt lopetettiin kuitenkin vuoden 1794 syksyllä ilmeisesti rahapulan takia.

VÄRÄLÄN KENTTÄLINNOITUS

Värälän nk. suuri patteri, joka rakennettiin 1789 nk. Kustaan sodan aikana. Patterista voitiin ampua Kymijoen yli venäläisten asemiin. Linnoitukseen löytää menemällä noin 2 kilometriä Koriantieltä Väräntietä pitkin, ja sitten jatketaan noin 500 metriä Väräntieltä vasemmalle polkua pitkin.

VÄRÄLÄN RAUHANKIVI

Värälän rauhankivi on 7 kilometrin päässä Korialta Anjalantien oikealla puolella. Värälän rauha solmittiin nk. Kustaan sodan päätteeksi 14.8.1790. Kuninkaan päämaja oli kiven läheisyydessä. Kivessä on hakattuna teksti: "Här afslutade Gustav III Freden med Catharina den 19 augusti 1790".

(Kustaa III allekirjoitti rauhansopimuksen omalta osaltaan 19.8)

VÄRÄLÄN RAUHANPUISTO

Värälän rauhanpuisto on Korialla, Jaakkolantien alueella. Puiston vihkiäisjuhla oli 15.8.1990, kun Värän rauhasta oli kulunut 200 vuotta. Puistoon istutettiin 10 serbiankuusta.

VÄRÄLÄN RAUHANTEMPPELI

Värälään rakennettiin rauhantemppeli, jossa viralliset asiakirjat vaihdettiin 20.8.1790, siis vasta viikko Värälän rauhan allekirjoittamisen jälkeen. Temppelin molemmilla puolilla olivat rauhanneuvottelijoiden teltat. 20.8.1790 oli Värälässä illalla suuret juhlat. Kerrotaan juopuneiden sotilaiden sittemmin polttaneen rauhantemppelin.

 

(lähde: Eeva-Liisa Oksasen toimittama: Kahden kruunun alla)

VÄRÄLÄN TYKKIPATTERI 1

Värälän tykkipatteri no 1 paikka on melkein Värälän rauhankiven kohdalla Anjalantiellä, toisella puolella tietä.