ALPPILENTÄJIEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki on Lauttarannatiellä Kouvolan Alakylässä. Se pystytettiin 7.9.2000, kun 80 vuotta oli kulunut turmapäivästä. Laatan on tehnyt Kari Virtanen. Lentäjät yrittivät lentää Italiasta Alppien yli matkallaan Suomeen. Matka epäonnistui ja molemmat Italiasta ostetut koneet tuhoutuivat. Kaikki lentäjät kuolivat. Syyskuun 7. päivää vietetään ilmavoimien vainajien muistopäivänä alppilentäjien kuolinpäivän mukaan.

AUNUKSEN POLOVINAN TAISTELUMUISTOMERKKI

Kesällä 1919 Kouvola sai oman hautausmaansa. Aunuksen sotaretkellä kaatuneet viisi yhteiskoululaispoikaa olivat ensimmäiset Kouvolan hautausmaahan haudatut vainajat. Vapaussodan jälkimainingeissa 1919 osallistui Kouvolasta 42 miehen joukko Aunuksen retkeen ja tavoitteena oli Petroskoi, jonne ei koskaan päästy. Polovinan kylässä käytiin ankara taistelu ja Polovina vallattiin, mutta viisi kouvolalaisnuorukaista kaatui.

(Lähde: Viinikainen, Se oli Honkaa)

HAITARIJAZZ

Kouvolan kauppatorilla on pronssista, graniitista ja vedestä muodostuva taideteos, joka kertoo Kouvolan harmonikkaperinteestä ja kaupungin myöhemmästä musiikkitarjonnasta. Teos on Reijo Paavilaisen, Pertti Mäkisen ja Ossi Somman suunnittelema ja valmistui vuonna 2003.

HELVI HONKA

Kouvolan kaupunginkirjaston edustalla on taiteilija Panu Patomäen suunnittelema patsas. Patsas on Helmi Honka(1903–1993) näköisenään. Hän teki elämäntyönsä Kouvolan lyseossa 1928-1968, ensin matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorina ja sitten rehtorina. Helvi Honka sai maisterin paperit keväällä 1927 Turussa järjestetyssä maisteripomootiossa. Kouvolalainen matematiikan opettaja Kaino Mäkisalo yllytti Heviä hakemaan matematiikan lehtorin paikkaa Kouvolasta, ja niin Helvi honka astui ensimmäsitä kertaa Kouvolan kamaralle junasta elokuussa 1928. Helvi Honka asui koulun läheisessä, Impi Siukkosen talossa 12 vuotta, muutti sitten Timperin taloon. Joitakin vuosia hän asui torin alareunassa vieläkin olevassa Virkamiestalossa, kunnes muutti Salpausselänkadulle koulun viereen valmistuneeseen kivitaloon, jossa asui sitten loppuelämänsä ajan.
(Lähde: Viinikainen, Se oli honkaa)

HIRVI

Altti Heiskanen, itseoppinut kouvolalaistaiteilija, on valmistanut betoni- ja teräsrakenteisen Hirvi-teoksen vuonna 1993. Taiteilijan poika Harri Heiskanen lahjoitti veistoksen isänsä kuoleman jälkeen Kouvolan taidemuseon kokoelmiin vuonna 2006. Vuonna 2017 se sijoitettiin nykyiselle paikalleen Kouvola-talon puistoon talon koillispuolelle. Jos on nähnyt aikuisen uroshirven luonnossa, tämä jää siitä koossa jälkeen. Teos on kuitenkin aidon näköinen ja saattaa pelästyttää hämärässä. (Lähde: Kouvolan sanomat 2.12.2017)

 

 

HÄMEEN RATSURYKMENTIN JALKAUTTAMISEN MUISTOLAATTA

Muistolaatta on Kouvolassa, kasarmialueella, Paraatikenttä 7:n itäseinässä.

ILMARI SALMISEN MUISTOPUU JA LAATTA

Ilmari Salminen (21.9.1902 - 5.1.1986) oli suomalainen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja. Ilmari Salminen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Elimäen Kulhuan kylässä. Suoritettuaan asepalveluksen hän jäi Suomen Puolustusvoimien palvelukseen. Salminen ylennettiin Berliinin jälkeen kerta rysäyksellä kersantista vääpeliksi. Häntä sanottiin tämän jälkeen kultavääpeliksi. Kouvolan kaupungissa, Vääpelinkatu 1, on muistotammi ja laatta Ilmari Salmisen muistoksi. Laatta on paikoilleen jätetyn kivijalanpätkän päällä. Puutalo, jossa Ilmari Salminen asui on purettu. Laatan on tehnyt kuusankoskelainen opettaja ja taiteilija Juhani Lappi. Laatta on kiinnitetty v. 1976, kun juoksusta oli kulunut 40 vuotta.

ILMARI SALMISEN PATSAS

Ilmari Salminen (21.9.1902 - 5.1.1986) oli suomalainen kestävyysjuoksija ja olympiavoittaja. Ilmari Salminen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Elimäen Kulhuan kylässä. Ilmari Salminen asui myöhemmin Kouvolassa, Vääpelinkadulla. Suoritettuaan asepalveluksen hän jäi Suomen Puolustusvoimien palvelukseen. Salminen ylennettiin Berliinin jälkeen kerta rysäyksellä kersantista vääpeliksi. Häntä sanottiin tämän jälkeen kultavääpeliksi. Patsas on kunnianosoitus kunniavääpeli, olympiavoittaja, juoksija Ilmari Salmiselle hänen maineikkaista urheilusaavutuksistaan. Häntä on pidetty kuuluisimpana kouvolalaisena urheilijana. Kuvanveistäjä Pauli Koskisen suunnittelema patsas on osoitteessa Salpausselänkatu 40 ja valmistui 1988.

ITSENÄISYYSPATSAS

Arkkitehti Arvo Muroman suunnittelema Patsas on Kouvolan kaupungissa, Kymen Lukon aukiolla, osoite: Kauppalankatu 17. Kuusi metriä korkea graniitista ja teräsbetonista valmistettu patsas muodostuu kolmesta osasta; pääkuutiosta, alttarista ja alustasta. Pääkolossin seinämässä on korkokuva, joka esittää haavoittunutta sotilasta, joka on polvistunut enkelin eteen ottamaan vastaan siunauksen. Korkokuvan on suunnitellut kuvanveistäjä Gunnar Finne. Takana olevassa siluetissa marssii vapautusarmeijan rivistö. Alttarissa on lause: "Uhrimieli - Sankaruus - Isänmaamme voimakkuus". Teksti on V.J. Penttalan kirjoittama ja kirjailija Unto Seppäsen hyväksymä. Kymen Lukon aulassa on nimitaulut, joissa on itsenäisyyden uhrien nimet. Alunperin ajateltiin kaivertaa nimet patsaaseen, mutta päädyttiinkin erillisiin marmoritauluihin. Patsas on valmistettu vuonna 1936 ja sen vihkimistilaisuus oli 13.12.1936. Itsenäisyyden patsas on edelleen näkyvä muisto suojeluskuntajärjestöistä, jotka lakkautettiin 1944.

JALKAVÄKIRYKMENTTI 5:N MUISTOLAATTA

Laatta on Kouvolan keskustassa, Kankaan koulun seinässä, Salpausselänkatu 24.
III Pataljoona perustettiin tällä koululla.

JÄTKÄRELIEFI

Tauno Wirkkalan suunnittelema tukinuittaja on Osuuspankin talon seinässä, Kuvolankatu 16. Kouvolan seudun Osuuskassa hankki reliefin 1966. Pronssireliefi kuvaa kansantalouden perustekijöitä: työtä, pääomaa tuotantoa ja teollisuutta. Kooltaan reliefi on noin 2m x 2m.

KALASTAVA KARHU

Kouvolan kauppahallin Liikemiehenkadun puoleisen pihan keskellä on Kouvolan ensimmäinen koristepatsas, joka kuvaa karhua. Kouvo on vanha karhun peitenimi, kouvonen tarkoittaa pientä karhua. Siksi siis Kouvolan kauppalan esimäiseksi patsaan aiheeksi sopi karhu, eli kouvo. Patsaan suunnitteli Tuure Laurila ja kuusankoskelainen kivenhakkaaja Leo Mäki toteutti suunnitelman Vehmaan graniitista. Patsas paljastettiin 30.4.1959.

KALOJEN KANSSA KILPAA

Kouvolan Jaakonpuistossa, (puiston osoite on Kalevankatu) on Aimo Tukiaisen toteuttama pronssinen teos. Taideteoksen lahjoitti Valkealan Säästöpankki Kouvolalle kauppalan 50-vuotissyntymäpäivänä, vuonna 1959. Patsashankkeen viivästymisen takia luovutustilaisuus oli vasta 3.9.1961. Patsaan läheisyyteen on myöhemmin perustettu lapsille tarkoitettu liikennepuisto sekä laululava, jota kuorot ja muut esiintyjät käyttävät.

KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOMERKKI

Muistomerkki on Kouvolan vanhalla hautausmaalla. Sen mustassa graniittiosassa on teksti:

"Kadotetun Karjalan pyhiin Jumalan puistoihin kätkettyjen vainajiemme muistolle Jes. 54:7".
Patsaan paljastusjuhla oli 24.5.1953.

KARJALAN PRIKAATIN MUISTOMERKKI

Ympäristöteos muodostuu neljästä pylväästä, joista kahdessa on Karjalan Prikaatin heraldinen tunnus ja niiden alapuolella laatat. Laatoissa on tekstit:

"Tällä paikalla sijainneessa parakkirakennuksessa Toimi Kouvolan varuskunnan pääjoukko-osaston esikunta vuosina 1945-1970. Jalkaväkirykmentti 8 1945, 5. Prikaati 1952-1956, Karjalan Prikaati 1957-1970".

KESKI-SUOMEN RYKMENTIN MUISTOKIVI

Vuonna 1921 Hämeenlinnasta siirrettiin Kouvolaan Keski-Suomen Rykmentti, josta tuli Kouvolan ”oma rykmentti” talvisotaan asti. 6.10.1974 paljastettiin Lääninpuistossa Keski-Suomen Rykmentissä 1920-1930 luvuilla palvelleiden muistokivi. Silloin oli kulunut 35 vuotta Keski-Suomen Rykmentin lakkauttamisesta. Muistomerkin suunnitteli taidegraafikko Kalle Lehtonen ja kivi on peräisin Utista. Kiveen kiinnitetyn muistolaatan valmisti metallitaiteilija Reijo Raittila.

KESKI-SUOMEN RYKMENTIN SOTILAIDEN HAUTA

Kouvolan vanhalla hautausmaalla on hautoja Kouvolan varuskunnassa sijainneissa joukko-osastoissa - Savon Jääkärirykmentti(Lokak. 1918 - Kesäk. 1921) ja Keski-Suomen Rykmentti (13.6.1921 - 7.10.1939) - kuolleille. Vuonna 1957 Kouvolan seurakunta, Kouvolansotilaskotiyhdistys ja Karjalan Prikaati kustansivat hautaristien tilalle muistokiven. Kivessä on 11 nimeä.

KOUVOLAN KOLMOSET

Kouvolan keskuspuistossa on Pauli Koskisen suunnittelema ja Taidevalimo Pekka halosen valama pronssipatsas joka sai valinnassa nimekseen Kouvolan Kolmoset. Patsas esittää kolmea nuorukaista pyrkimässä maaliin.

KOUVOLAN KYLÄ JA SOTATIE

Kouvolan kylän asutushistoria on pitkä ja jo 1500 -luvulla se oli suurehko kylä. Kouvolan kaupunki sai nimensä kylän mukaan. Kouvola kylässä oli Kymijoen ylityspaikka ja kyläläisillä oli velvollisuus viedä matkalaisia joen yli Vilppulan puolelle. Lossi tuli ylityspaikalle vasta Suomen sodan jälkeen 1800 -luvulla, kun Keltin lauttapaikka lopetettiin. Kouvolan kylä -informaatiotaulu on Kymenrantakuja 15 kohdalla ja Sotatie -informaatiotaulu on Sotatien ja Joenrannantien risteyksessä.

KOUVOLAN TORIN MUISTOLAATTA

Muistolaatta on Kouvolan kauppahallin Liikemiehenkadun puoleisen sisäänkäynnin vieressä.

KOUVOLAN VARUSKUNTASOITTOKUNNAN MUISTOLAATTA

Muistolaatta on Kouvolassa, kasarmialueella, Vartiotie 4:n seinällä (Päävartiorakennus).
Kouvolan varuskuntasoittokunnan Kilta vaalii kouvolalaisten sotilassoittokuntien perinnettä. Laatassa on Killan lyyratunnukset.

KÄPYLÄN ENKELI

Käpylän kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella on pronssinen, kolmen metrin korkuinen valettu enkeli. Enkelin suunnittelijaa ja valajaa ei tiedetä. Käpylän kirkko valmistui 1952.

LAATTA KYMEN LUKON SEINÄSSÄ

Vuonna 1936 sai Kymen suojeluskuntapiiri oman esikuntatalon, nk. Kymen Lukon. Suojeluskuntien toiminta kuitenkin lakkautettiin syksyllä 1944 ja Kymenlaakson Suojeluskunta siirsi omaisuutensa Kymenlaakson Terveyden Turva -nimiselle yhdistykselle.

LAKU-UKKO MURAALI

Vuonna 2019 sai Kouvolan lakritsin tehdasrakennus Hietamäentiellä seinäänsä kookkaan maalauksen eli muraalin, lappeenrantalaisen Timo Outisen maalaamana. Teos heijastettiin seinään maalauksen aikana projektorilla.

(Lähde: Kouvolan Sanomat 8.6.2019)

MUISTO

Kouvolan vanhalla hautausmaalla on muistolehto ja Muisto-patsas on tehty kaikille muistolehtoon haudatuille tuhkatuille vainajille. Kuvanveistäjä Matti Peltokangas (s. 1952) suunnitteli patsaan ja se on valettu pronssiseoksesta. Muisto-patsas pystytettiin helmikuussa 1985. Patsaan takana on Muistolehdossa kolme erimuotoista kivipaatta, joihin on kiinnitetty vainajien nimiä syntymä- ja kuolinaikoineen. Vainajan voi viedä muistolehtoon myös ilman nimikilpeä.

MUISTOPUUT

Lääninpuisto sijaitsee Kouvolan keskuskirkon vieressä. Puisto on rakennettu vanhojen omakotitalojen ja Ylisen Viipurintien paikalle. Puisto on perustettu 1973. Lääninpuistossa, puiston muistopuiden alueella on kivipaasi, johon on kaiverrettu puiden istuttajien tiedot.

OGOH-OGOH-VEISTOKSET

Kouvola-talon piha-alueella ottavat vierailijan vastaan neljä metriä korkeat fantasiahahmot. Ne on tehty kierrätysmateriaaleista: kierrätyskeramiikasta, styroksista verkosta, pikabetonista, silikonisementistä ja rosteriverkosta. Veistokset ostettiin Anu Pentikin ja Suku Parkin näyttelystä 2012, joka järjestettiin Taidemuseo Poikilossa 5.5. –2.9.2012. Kolmen patsaan nimestä pidettiin yleisökilpailu, jossa voittivat ehdotukset Ketokatselija, Usvahiipijä ja Maailman silmä.

PESÄPALLOILIJA

Kouvolalaisen pesäpalloilun muistomerkki - pesäpallo liittyy Kouvolaan, sillä pelattiinhan jo Inkeroisissa pesäpallon ratkaiseva kokeiluottelu heinäkuussa 1921. Patsaan on suunnitellut ja toteuttanut Onni Pursiainen. Hänen kerrotaan käyttäneensä kasvojen mallina poikansa Oiva Pursiaisen kasvoja. Muistomerkki on valmistunut 1968 ja se on Salpausselänkatu 29:ssa.

PIIKKIRYKMENTIN MUISTOMERKKI

Lääninpuistossa on Piikkirykmentin muistokivi, joka pystytettiin Kouvolan kasarmialueelle 1958, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen 1981. Rykmentin no 25 nimitys: "piikkirykmentti" tuli 25-pennisestä, jossa oli reikä. Rahaa sanottiin "piikiksi", koska kauppiaat kokosivat kolikoita piikkiin. 17.6.1941 Tasavallan Presidentin antaman liikekannallepanokäskyn jälkeen Pohjois-Kymen suojeluskuntapiirissä muodostettiin seuraavan kahden päivän aikana Jalkaväkirykmentti 25. JR 25:n miehistö oli lähtöisin pääasiassa Valkealan, Jaalan, Iitin Artjärven ja Sippolan pitäjistä, osin myös Inkeroisten teollisuustaajamasta. Yli puolet oli jo talvisodassa taistelleita veteraaneja. Sotatie alkoi Kannakselta, jossa JR 25 osallistui elokuussa 1941 hyökkäykseen Viipuriin saakka. Syyskuussa tuli siirto Itä-Karjalaan, jossa JR 25 osallistui hyökkäykseen aina Karhumäkeen saakka. Kahden vuoden asemasotavaiheen jälkeen JR 25 siirrettiin takaisin Karjalan kannakselle kesäkuussa 1944, kun Venäjän suurhyökkäys alkoi. Piikkirykmentti taisteli Kannaksella sodan viimeiseen päivään saakka. (Lähde: Kilkki, Muistakaa, heille kallis on maa)

PIKKU-JUMBO

VR lahjoitti käytöstä poistetun veturivanhuksen Kouvolaan muistomerkiksi rautatieasemalle vuonna 1970. Eläkkeelläolevat veturinkuljettajat, -lämmittäjät varikkohenkilöstön avustamana kunnostivat maalaten ja rasvaten veturin lähes alkuperäiskuntoon. Vuonna 2019 Veturi puhdistettiin ja maalattiin talkootyönä. Veturia kutsutaan Ruuhveltiksi - perimätiedon mukaan nimi on kunnioitusta kaupunginjohtaja E. Brofeltille, silloiselle Kouvolan "kehittäjälle".

PIONEERIKOULUN MUISTOLAATTA

Muistolaatta on Kouvolassa, kasarmialueella Paraatikenttä 4:n seinässä.

POLVESTA POLVEEN

Kouvolan kaupungintalon edustalla, Torikatu 10, on kuvanveistäjä Raimo Utriaisen 1984 suunnittelema teos, jonka konepaja Mäkelin Oy Utriaisen suunnitelman mukaan valmisti kaupungin 25-vuotisjuhliin 1985. Perustuksen ja jalustan suunnitteli tekniikan tohtori Eero Paloheimo.

 

 

RASKAAN ILMANTORJUNTAPATTERIN MUISTOMERKKI

Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo juhli 20.8.1988 60 -vuotista taivaltaan. Viipurissa perustettiin Liikkuva Ilmantorjuntapatteri ja sen perustamistoimenpiteistä oli kulunut tuolloin 60 vuotta. Juhlassa 86. Raskaan Ilmantorjuntapatterin veteraanit luovuttivat patteristolle käytössään olleen raskaan 76 mm:n Vickerstykin peinnetykiksi. Tykki sijaitsee Kouvolan kasarmialueen lippukentän keskustassa.

RAUTATIELÄISTEN SEURATALO

Kouvolan Rautatieaseman länsipuolen viheralueella on iformaatiotaulu, joka kertoo rautaieläisten seuratalosta, eli "Lukutuvasta". Seuratalo toimi 1897 alkaen aina tuhoutumiseensa asti 1940. Lukutupaan tuli päivän lehdet, talossa oli näyttämö, juhlasali ja kirjastotoimintaa. Lukutupa paloi maan tasalle talvisodan pommituksissa 26.2.1940.

RISTIKANKAAN HAUTAMUISTOMERKKI

Kouvolassa, Ristikankaantien varrella, on muistomerkki, joka muistuttaa Ristikankaalle haudatuista vainajista. Ristikankaalle on haudattu vainajia jo Isonvihan aikana.

Krimin sodan eli itämaisen sodan aikana 1853–1856 venäläiset perustivat Mäkikylään varuskunnan ja ristikangas toimi silloin hautapaikkana. Riihimäen–Pietarin radan rakennustyömaan työasema toimi Mäkikylässä vuosina 1868–1870, ja myös nälänhätä koetteli maatamme tuolloin. Ristikankaalle on haudattu myös Kouvolankylän asukkaita.

ROTARYLÄHDE

Kouvolassa on nk. Rotaryaukio Oikokadun, Keskikadun ja Koulukadun risteyksessä. Suihkulähde on kiviartesaani Johanna Sepposen suunnittelema ja se on hänen lopputyönsä, kun hän valmistui kiviartesaaniksi (Muotoilijan AMK -tutkinto). Lähteen metalliosat ovat pronssia ja allas on punagraniittia.

RUOTSULAN REDUTTI

Kouvolassa on säilynyt kolme venäläisten 1790-luvulla Kaakkois-Suomeen rakentamaa linnoitusta, jotka kuuluvat Venäjän rajaa tuolloin suojanneeseen linnoitusten ketjuun. Nämä ovat Utti, Ruotsula ja Liikkala. Ruotsulan redutti rakennettiin Ylisen Viipurintien lauttapaikan suojaksi. Redutti on nelikulmainen maavallitus Kymijoen itärannalla, Ruotsulan kylässä. Redutin itäpuolella pellolla on lato, jonka sanotaan rakennetun venäläisen sotilaskirkon perustuksille.

(Lähde: John Lagerstedt, Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi)

SADESEINÄT

Kouvolassa kävelykatu Manskilla on Arkkitehtisuunnittelu Juha Salmenerä ja Johanna Rope:n 1997 suunnittelema graniittinen ympäristöteos. Ympäristöteokseen kuuluu kuusi vettä valuvaa kivipilaria. Nykyisellä Manskilla olevien sadekivien uudelleen sijoituksen ja valaistuksen yms. on suunnitellut Johanna Rope vuonna 2016. Yksi alkuperäisistä kivistä jätettiin pois uudesta kokonaisuudesta. Sadekivissä ideana on kivien muodostama ”metsä”, jonka läpi voi kulkea.

Aiemmin teoksessa mukana ollut karttakivi on varastoitu ja tullaan sijoittamaan muualle kun sopiva paikka löytyy.

SAKSALAISTEN ULAANIEN MUISTOMERKKI

Kouvolassa, Pyhän ristin ortodoksikirkon edessä, on kolmen saksalaisen sotilaan nimeä kantava ulaanien muistomerkki.

Saksalaiset nousivat maihin Hangossa 3.4.1918 ja Loviisan Valkossa 7.4.1918. Saksalaiset eivät osallistuneet Kouvolan seudulla sisällissodan taisteluihin, mutta heidät majoitettiin pitkin Suomea ja mm. Kouvolaan sisällissodan jälkeen. Tähän hautaan on haudattu ilmeisesti sisällissodan jälkeen tapaturmaisesti kuolleita saksalaisia sotilaita. Saksa kotiutti sotilaansa vuoden 1918 lopussa.

SALPAUSSELÄN ILMATORJUNTAPATTERISTON MUISTORELIEFI

Kouvolassa, kasarmialueella, ns. Pitkänkasarmin eteläpäädyssä on SalpItPsto:n muistoksi 29.12.1989 paljastettu reliefi. Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo siirtyi Lahdesta Kouvolaan 23.8.1968 ja siirtyi Haminaan vuoden 1989 lopussa.

SALPAUSSELÄN ILMATORJUNTAPATTERISTON PERINNEVAAHTERA

Kouvolassa, Kasarmialueella osoitteessa Prikaattikenttä 6 on Kiltavaahtera, joka istutettiin 10.10.1981 osana Salpausselän ILmatorjuntapatteriston 20 -vuotisjuhlallisuuksia.

SANKARIPATSAS

Kouvolassa, vanhalla hautausmaalla, on vuonna 1948 paljastettu Sankariristi, jonka vieressä sankarihaudat ovat.

SANKARIVAINAJAT

Marjo Lahtinen-Tapper (s. 1944) on suunnitellut Lääninpuistossa olevan sankarivainajien muistopaaden ja sen on hänen kanssaan yhteistyössä toteuttanut Suomen Kivivalmiste Oy. Paasi on materiaaliltaan Korpilahden mustaa graniittia. Muistomerkki paljastettiin 30.11.2009, kun tuli kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 153 silloisen Kouvolan kauppalan kirjoissa ollutta sotilasta tai lottaa.

SAVONRADAN 100-VUOTISMUISTOMERKKI

Kouvolan rautatieasemalla lähellä museoveturi Ruuhvelttia on Savon radan 100-vuotismuistomerkki. Irmeli Tarmo toteutti muistomerkin sijoittamalla lohkareen aaltoilevalle nupukivijalustalle. Savon rata avattiin liikenteelle 1.10.1889. Kouvolan kehityksen kannalta ratkaisevaksi muodostui rautatieyhteyksien valmistuminen neljään suuntaan: Riihimäen–Pietarin välille vuosina 1868–1870, Savon rata parikymmentä vuotta myöhemmin ja Kotkan rata vuonna 1890.

SOTILASSAIRAALAN MUISTOLAATTA

Prikaatintie 2:ssa (ent. sairaalakasarmi) on nykyään Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutuskeskus KRAO.
Ennen sotia rakennuksessa toimi varuskuntasairaala ja Keski-Suomen Rykmentin esikunta. Sotien jälkeen sairaalasta tuli 3. divisioonan sairaala (vuoteen 1959 sakka), joka nimettiin sotilassairaala 3:ksi.
Rakennuksen pääoven vieressä seinällä myös kaksi muuta laattaa.

SUOMENHEVONEN 100 VUOTTA

Kouvolan raviradalla oleva patsas on Herman Joutsenen (1924–2011) tekemä ja suunnittelema. Patsas on ravikuningas Eri-Aaronin mallin mukaan valettu luonnollista kokoa oleva pronssinen teos ja se on valmistunut vuonna 2007. Ravikuningas Eri Aaron voitti ensi kertaa ravikuninkuuden vuonna 1943 ja saavutti ME-ennätyksen. Patsas hankittiin juhlavuodeksi 2007, jolloin juhlittiin juhlavuotta: Suomenhevonen kantakirjassa 100 vuotta.

SÄKKIJÄRVEN MIESTYÖKOULUN LAATTA

Kouvolan seudun ammattiopiston pääoven vieressä, ulkoseinällä (Utinkatu 85) on Säkkijärven miestyökoulun laatta. Säkkijärven miestyökoulu on ollut perustana Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen perustana.

TANSSI

Taiteilija Jan-Erik Kullberg on tehnyt Teräksestä leikatun veistosryhmän, joka sisältää oikeastaan kaksi teosta: kolmen veistoksen ryhmän nimeltä Tanssi, joka aikanaan tilattiin Anjalankosken kaupungille, ja yhden veistoksen nimeltä Diiva. Työt pystytettiin 1914 Kouvola-talon puistikkoon.

 

Lisätietoa Poikilon nettisivuilta:

https://tarinasoitin.fi/

kouvolanpatsaat

TIEDONPUU

Taiteilija Pauli Koskinen veisti "pojan joka ei koskaan lähde koulusta". Nykyisin tämä Tiedonpuu - niminen veistos on Kouvolan Lyseon lukion edustalla. Luseo toimii entisen tyttölyseon rakennuksessa.
(Lähde: Viinikainen, Se oli Honkaa)

 

Patsaassa on kuvattu poika lehteilevän puun alla kädessään kirja. Seinällä oleva laatta teksteineen liittyy patsaaseen.

TOMMOLAN VERIPELLON UHRIEN MUISTOMERKKI

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kymenlaakson perinneyhdistys ry on pystyttänyt muistomerkin, joka paljastettiin 16.5.2006.

Kouvolan teloituspaikka sai raamatullisen nimen veripelto. Kouvolassa asukkaat eivät tienneet kovin tarkkaan veripellon tapahtumista, koska punaiset puuhailivat salamyhkäisesti. Arkistolähteissä ei ole tarkkaa tietoa veripellon sijainnista. Peimätieto sijoittaa sen nykyisen Käpylän kirkon luokse nykyisten vanhustentalojen kohdalle.
(Lähde: Mirja Turunen, Veripellot)

TOSIVAIKUTTAJA-MUISTOMERKKI

Kouvolankadun ja Asemakadun kulmassa, Seitsemän männyn puistossa, on Tosivaikuttaja-patsas. Se on koruttomuudessaan loistava idea kuvatessaan kivipaasien muodossa menneiden sukupolvien työtä, jonka varaan rakentuu nykyisyys ja sen myötä myös tulevaisuus.

(Lähde: Viinikainen, Se oli honkaa)

UNTO SEPPÄNEN

Kuvanveistäjä Viljo Savikurjen suunnittelema pronssipatsas on Kouvolan Teatterin edustalla, Salpausselänkatu 38. Patsas valmistui vuonna 1960. Unto Seppänen (1904-1955) oli kouvolalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Evakko.

UTIN RÄJÄHDYSONNETTOMUUDESSA HENKENSÄ MENETTÄNEIDEN MUISTOMERKKI

Kouvolan vanhalla hautausmaalla on 7.2.1945 tapahtuneen räjähdysonnettomuuden muistomerkki. Kun Utista oltiin siirtämässä lentopommeja Uudenkylän varikolle, putosi yksi laatikko Utin asemalla auton lavalta ammuksia junaan siirrettäessä. Räjähdyksessä menehtyi 11 miestä. (Lähde: Airio, Etulinjassa itään ja länteen)

VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI

Kouvolan vanhalla hautausmaalla on punaisten muistomerkki, joka on paljastettu 16.10.1946. Muistomerkin suunnittelijasta ei le säilynyt tietoa.

Sisällissodan 1918 loppuselvittelyissä ammuttiin Kouvolassa runsaat 120 punaista, jotka olivat valtaosin muualta kotoisin. Kenttäoikeuden tuomitsemat vangit ammuttiin kasarmin takana vanhan Savon radan vieressä.

(Lähde: Mirja Turunen, Veripellot)

 

VEISTOSPUISTO

Tykkimäen huvipuiston edustalla on Ilkka O. Lehtisen suunnittelema ja vuosina 2008-2010 tekemä veistospuisto. Taiteilija Lehtinen ei selittele töitään.

 

Vistosten nimet:
Vahtimestari (hitsattu teräs graniittijalustalla)
Vauhdin hurma (Teräs, kaksi komposiittivalosta)
Kehitys (Viisi pronssivalosta graniittijalustoilla)
Suuri unelma (hitsattu teräs ja komposiittivalos)
Kehto (hitsattu teräs, pronssivalos ja kaksi komposiittivalosta)

YLINEN VIIPURINTIE

Lääninpuisto sijaitsee Kouvolan keskuskirkon vieressä. Puisto on rakennettu vanhojen omakotitalojen ja Ylisen Viipurintien paikalle. Puisto on perustettu 1973. Puistossa oleva opastaulu kertoo paikan historiasta.