ELIMÄEN ENSIMMÄISEN KIRKON MUISTOKIVI

Muistokivi on Elimäen vanhalla hautausmaalla, itäportin lähellä. Elimäki mainitaan esimmäisen kerran kappelina vuonna 1556. Silloin Olavi Jaakonpoika Stubbe sai vastatakseen Pyhtään kolmen neljänneskunnan lisäksi Elimäen kappelista. 1571 mainitaan Elimäen ensimmäinen kirkko. (Lähde: Oksanen, Anjalan historia)

Kirkko lienee ollut suorakaiteen-muotoinen pitkäkirkko.

ELIMÄEN KUNNANHUONEEN LAATTA

Suomen ensimmäinen kunnanvaltuusto aloitti toimintansa Elimäellä vuonna 1868. Kunnanvaltuuston kokouspaikkana toimi kunnanhuoneeksi nimetty kokouspaikka aina vuoteen 1968 saakka. Ensimmäiseen kunnanvaltuustoon nimettiin 28 jäsentä piireittäin eri puolilta pitäjää. Rakennus on osoitteessa Mettäläntie 2. Rakennus valmistui 1879 ja sitä laajennettiin 1930.

ELIMÄEN SANKARIPATSAS

Aimo Tukiaisen tekemän luonnoksen mukaan Elias Halosen valama sankaripatsas paljastettiin 6.7.1952 Elimäen kirkon vieressä. Talvi- ja jatkosodassa kaatui noin 200 elimäkeläistä. Alusta on Vehmaan punaista graniittia, jossa on sotien vuosiluvut kohotekstinä hienoksi hakattuna.

ELIMÄKELÄISTEN MIESTEN JATKOSOTAAN LÄHDÖN MUISTOKIVI

Aimo Tukiaisen valmistama teos on Elimäen kirkonkylässä, seurakunnan kirkkopuistossa. Paljastusjuhla oli 15.9.1985 kirkkopuistossa. Muistokivi muistuttaa meitä hetkestä 18.6.1941, kun silloiset Elimäen pioneerijoukkojen reserviläiset kokoontuivat kirkkoon ja lähtökatselmukseen. Retki kesti melkein 3,5 vuotta.

Laatoissa on tekstit: "Tältä paikalta Elimäen miehet lähtivät jatkosotaan 18.6.1941 puolustamaan Isänmaansa vapautta" ja "Tämän muistokiven pystyttivät Elimäen sotaveteraanit v. 1985".

ELIMÄKELÄISTEN MIESTEN SOTATIESTÄ KERTOVA RELIEFI

Aimo Tukiaisen valmistama teos on Elimäen seurakuntakeskuksen eteisaulan seinällä. 1972 laati everstiluutnantti Saarinen sotatiestä karttapiirroksen, jonka pohjalta Tukiainen laati reliefin.

KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOMERKKI

Patsaan on suunnitellut ja tehnyt jääskeläissyntyinen, lahtelainen kuvanveistäjä Valter Mikkola. Materiaali on graniittia. Muistomerkki paljastettiin 28.8.1955. Muistomerkki on Elimäen kirkon eteläisen sisäänkäynnin vieressä. Patsas on muistona kotiseutunsa menettäneille ja karjalaisille sankarivainajille, joita on elimäellä 42.

Patsaassa on tekstit: "Karjalan kirkkopolkuja kerran kulkeneitten vainajien muistoksi" ja "Herran armoa on ettemme ole aina hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi".

MAAHENKI-MONUMENTTI

Kuvanveistäjä Pentti Papinahon luonnoksen mukaan ja Taidevalimo P. Venäläisen valama pronssiveistos paljastettiin Pestoomarkkinoilla 4.9.1983. Veistos on torpparimuistomerkki - aiheena on Torppariudesta vapautunut nuori talonpoikaisperhe joka tulevaisuuteensa luottaen jättää taakseen vaikean historian. Monumentti on Elimäen kirkonkylässä, Kirjaston edessä.

METSÄMARSSIEN MUISTOKILPI

Puolustusvaoimat aloitti vuonna 1963 yhteistoiminnan metsänomistajien kanssa kiitoksena siitä, että saavat harjoitella heidän metsissään. Puolustusvoimat antoivat apua metsänraivauksessa ja -istutuksessa sekä männyn kylvössä. Kolme kuusta istutettiin yhteistyön muistoksi Alppiruusuntie 94:ään, tuulimyllyn viereen.

Laatassa on hennosti kaiverrettu teksti:
Nämä kuuset ovat istuttaneet piomeerien metsämarssin yhteydessä: Kenr. Saukkonen 1964, Kenr. Hannila 1967 Ev Pyyry 1967

Elimäen metsänhoitoyhdistys

Itä-Hämeen Metsänhoitolautakunta

SOTASAIRAALAN MUISTOLAATTA

Elimäen ensimmäinen kerrostalo valmistui vuonna 1939. Rakennuksessa toimi sotasairaala talvisodan aikana. Rakennus on osoitteessa Vanhamaantie 18.

STRUVEN KETJUN MUISTOLAATTA

Elimäellä, Rappukalliolla, paljastettiin 23.9.2020 Struven ketjun muistolaatta. Struven ketjun keksijä on vuonna 1793 syntynyt tähtitieteilijä Georg Willhelm von Struve, joka halusi selvittää maan kokoa ja muotoa. Asiaa selvitettiin kolmiomittauksella ja tähtitieteellisellä paikanmäärityksellä. Struven ketju vietiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Muistolaatan toteuttivat paikalle Kuusankosken rotaryklubi ja Arboretum Mustila.

TUULIMYLLY

Elimäen museolautakunta ehti juuri pelastaa myllyn, sillä se oli juuri myyty polttopuiksi. Elimäen kunta korvasi polttopuiden ostajalle 600 markkaa. Elimäen tuulimylly on eräs Kouvolan näkyvimmistä muistomerkeistä. Pioneerirykmentin kesän 1962 saapumiserän ryhmänjohtajat siirsivät ja kokosivat tuulimyllyn keväällä 1963 nykyiselle paikalleen. Myllyn uudet alahirret veistänyt Hannu Toikkanen ylennettiin ansioistaan kersantiksi. Mylly sai vuoden 1978 aikana perusteellisen kunnostuksen, jolloin mylly saatiin jopa käyttökuntoon. Nyt on museossa vierailevilla mahdollisuus todeta, miten mylly on käytännössä toiminut. Mylly on Alppiruusuntie 94:ssä, Elimäen museoalueella.

UUDEN HAUTAUSMAAN MUISTOMERKKI

Elimäen uudella hautausmaalla on portin läheisyydessä kaksi muistomerkkiä. Pienessä puolipallon muotoisessa kivessä on vuosiluku 1888. Elimäen vanha hautausmaa jäi juuri tuona vuonna pois käytöstä ja uusi hautausmaa saatiin käyttöön. Vuonna 1952 seurakunta pystytti "1888" kiven takse uudelle hautausmaalle ensimmäisenä haudatun kivipaaden. Tekstiä täydennettiin vuonna 1999 kun kastettujen kirjasta löytyi ensimmäisenä haudatulle lapselle nimi.

VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI

Elimäen uudella hautausmaalla, melkein peränurkassa, on vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki. Muistomerkin kuva-aiheena on "Kaksi tikaria lyö suoraan sydämeen". Patsaaseen on kaiverrettu 60 elimäkeläisen nimet.

 

Vuonna 1918 telotettiin elimäkeläisiä tutkimusten mukaan 20 miestä ja yksi nainen, joten kivessä muut kuolleet ovat menehtyneet leireillä. (Lähde: Oksanen, Elimäen historia)

VALKOISTEN MUISTOMERKKI

Elimäen uudella hautausmaalla keskikäytävän puolessavälissä on J. E. Fosmanin kiviveistämön valmistama muistomerkki, joka paljastettiin Elimäellä pidetyn suojeluskuntain juhlan yhteydessä 19.11.1922. Patsaan etupuolella on polvistunut suojeluskuntalainen lippuineen. Sivuihin on kaiverrettu neljän uhrin nimet.