 |
AARNIKOTKA Kymiyhtiön pääkonttori Ahlmanintiellä sai julkisivuunsa kullatun aarnikotkan yhtiön satavuotisjuhlavuonna 1972. Aarnikotka oli yhtiön tunnuksena vuodesta 1901 saakka, kun teos tilattiin suunnittelukilpailun tuloksen Hugo Simbrgiltä 1899, ja teollisuushallitus hyväksyi merkin viralliseen käyttöön pari vuotta myöhemmin
Kymmene Oy oli suomalainen metsäteollisuusyhtiö , joka sulautettiin vuonna 1996 Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi. |
 |
ALMA PIHL-KLEE MUISTOLAATTA Kaksoislaatta, jonka ylempi osa on messinkiä ja alempi pronssia, paljastettiin 11.9.2003. Laatta on omakotitalon kadunpuoleisessa seinässä Lauttakatu 9. Alma Pihl-Klee oli Kuusankosken ruotsinkielisen koulun piirustuksenopettaja v. 1927-1951. Hänet muistetaan lämpimänä ja vaatimattomana henkilönä, joka Venäjällä syntyneiden tapaan puhui ruotsia pehmeästi murtaen. Hän oli ollut Pietarissa keisarillisen hovijalokivisepän, Fagerben palveluksessa ja oli toiminut vuodesta 1909 alkaen ihailtujen lumikorujen ja keisarillisten pääsiäismunien muotoilijana. Alma ei puhunut milloinkaan työstään Pietarissa. 1994 mytiin Genevessä huutokaupassa hänen suunnittelemansa kuuluisa Talvimuna 26,6 miljonalla markalla. Nikolai II tilasi tämän pääsiäismunan lahjaksi äidilleen keisarinna Maria Federovalle v.1913. Ja kun Alma Pihl-Kleen mallipiirroskirjat löytyivät 1990-luvulla Lontoosta, hänestä tuli kansainvälinen kuuluisuus. Taustaltaan Alma oli suomalainen. (Lähde: Kuusankosken kirja) |
 |
ARVO ASKOLAN MUISTOLAATTA Arvo Askola asui Metsälehmuksentie 11:ssä kilpailu-uransa aikana. Berliinissä hän voitti hopeaa 10 000 metrillä 1936. Arvon silloisen asuintalon seinälaatta paljastettiin 24.8.2004.
Kuva urheilutalolla olevasta Askolan laatasta tulossa. |
 |
AUTOT Helsingintie 408 Kouvolan kaupungin Kymen Paviljongin liittymässä on Olavi Lanun suunnittelema veistos, jossa ikäänkuin on kaksi autoa vastakkain. Teos on lasikuitua pinnoitettuna hienojakoisella sepelibetonilla.Veistos on ollut tällä paikallaan vuodesta 1990. |
 |
BETONIPYLVÄÄT
1948 rakennettiin Kuusankoskelle voimalinja kahden voimalaitoksen välille Ensimmäiset pylväät valettiin suoraan paikalleen pystyasentoon, mutta viimeinen pylväs valettiin maassa ja nostettiin senjälkeen pystyyn. Voimalinja jäi pois käytöstä 1980-luvulla. Osa pylväistä on purettu, mutta neljä pylvästä on päätetty jättää nähtävyydeksi. Pylväät kaipaavat kunnostusta koska alpäissä on murtumia. Asiasta keskustellaan, ei ole vielä päätetty, säilytetäänkö kaikki neljä. |
 |
JR 5 MUISTOPAASI
JR 5:n muistopaasi on Voikkaan kirkkopuistossa. Muistomerkki paljastettiin 11.6.1942. Kuusankoskelaisia oli erityisesti 4. divisioonan alaisessa JR 5:n III pataljoonassa, joka muodostettiin 10.6-11.6.1941 Voikkaalla. Paikkakunnan miehet kutsuttiin palvelukseen siten, että pataljoonan esikunta ja esikuntakomppania kokoontuivat Voikkaan seuratalolla, jalkaväkijoukot kansakoululla, konekiväärikomppania sekä panssarintorjunta olivat työväentalolla ja kranaatiheitinkomppania syntyi Yrjönojan kolulla. Miehistö saatiin pääosin tehdaskunnan reserviläisistä, mutta yksi komppania muodostettiin Anjalassa vanhalla kunnantalolla. Jatkosodan eri rintamilla kaatui kaikkiaan 232 kuusankoskelaista. |
 |
KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOLLE
Kuusankosken uudella hautausmaalla on 11.9.1955 paljastettu muistomerkki Karjalaan jääneille vainajille. Materiaali on Hyvinkään mustaa graniittia. Oikeassa puolessa on teksti: Menetettyyn Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. |
 |
KILOMETRIPUISTO Helsingintie 408 Kouvolan kaupungin Kymen Paviljongin liittymässä on tuntemattoman taiteilijan teos, joka koostuu viidestä kilometripylväästä. |
 |
KIRKONTORNIN KELLON KELLOKONEISTO
Tuntikello Kuusankosken kirkon torniin yleiseksi ajannäyttäjäksi tilattiin Helsingistä Urho Perkon kelloliikkeestä. Kellon hienoutena oli tasa- ja puolentunnin lyönnit sekä automaattinen veto. Koneisto on valmistettu Saksassa. Jo 1970 -luvulta alkaen on käytössä kuitenkin ollut sähköinen järjestelmä, mutta vanha kellokoneisto on vielä toimintakunnossa. |
 |
KOLMOISKOSKET
Kimmo Pyykön suihkukaivoveistos Kolmoiskosket on Kuusankosken kirkkopistossa, Mäenpään rinteessä,Valtakadun varressa. Veistoksen Kuusankosken kauppala päätti hankkia itsenäistymisensä 50 -vuotisjuhlan kunniaksi. Paljastusjuhla oli 23.5.1971. Veistos on tummaksi patinoitua pronssia ja jalusta-allas mustaa granittia. Veistoken lähtöajatuksena on kolme koskea: Kymi, Kuusankoski ja Voikkaa, joista johtuu Kuusankosken kehittyminen teolliseksi paikkakunnaksi. |
|
|
KURJENMIEKKA
Helsingintie 408 Kouvolan kaupungin Kymen Paviljongin edustalla on Raino Rannan sunnittelema teos, joka koostuu mm. ruostumattomista teräsputkista ja mosaiikkilaatoista. Teos on valmistunut 1989. |
 |
KUUSANKOSKEN TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMISEN MUISTOKIVI
Kuusankosken työväenyhdistys perustettiin 2.8.1903. Muistokivi paljastettiin 2.8.1983 80-vuotisjuhlallisuuksien kunniaksi. Muistokivi on väestösuojan sisäänkäynnin vasemmalla puolella, Kansantie 7
Yhteistä työväenyhdistystä ei onnistuttu perustamaan, sillä tehdasalueet, Kymintehdas, Kuusankoski ja Voikkaa, olivat erillään toisistaan. Perustettiin kolme yhdistystä samana vuonna 1903. Kaikista yhdistyksistä kehittyi suuria ja elinkelpoisia. |
 |
KUVATAIDE
Taidesaunan tunnus on pääsisäänkäynnin viereisellä seinällä, Messutie 1. Juha Lappi on kolmiosaisen reliefin tekijä. Teos valmistui 1983.
Teoksessa pitkähiuksinen taiteen Muusa lennättää kädestään lentoon taiteilijan työkaluja, väripalettia ja paperilennokkeja. Rakennus on entinen Kymin Osakeyhtiön pesutupa ja sauna, ja on nyt Kouvolan kansanopiston käytössä ja paikka tunnetaan nimellä Naukion Sauna. |
 |
KYMIJOEN SUURTULVAN MUISTOMERKKI
Kymijoki oli vielä pääosin luonnontilassa 1899, jolloin Valapaton tulva vei mennessään jopa tehdasrakennuksia ja ihmishenkiä. Tuolloin kuuluisa tulva iski pahimmin juuri suurten laskujokien laaksoihin. Vesi nousi silloin mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Tulvan korkeus on merkitty peruskallioon Voikkaalle Virtakiven laiturin viereen. |
 |
KYMINTEHTAAN TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMISEN LAATTA
Kymintehtaan työväenyhdistys perustettiin 19.7.1903. Muistolaatta on Harakkamäentien ja Suoratien risteyksessä. Laatta kiinnitettiin 19.7.1973. Kymintehdas, Kuusankoski ja Voikkaa, olivat erillään toisistaan, joten yhteistä työväenyhdistystä ei perustettu. Perustettiin kolme yhdistystä samana vuonna 1903. |
 |
MATTILAN TELOITUSPAIKKA
Pien-Mattilan harjun rinne oli Voikkaan teloituspaikka toukokuun 1918 aikana. Vankien kulkemaa reittiä palokunnantalolta Pien-Mattilaan kutsuttiin Tuskien tieksi. 8. toukokuuta oli vilkkain teloituspäivä, silloin Pien-Mattilan harjun rinteellä ammuttiin ainakin 42 ihmistä, joista viisi oli naisia. Vähintään 241 tehdaskylien punaista ammuttiin pääasiassa valkoisten teloituspaikaksi valitsemiin Kuusankosken Stöörinkankaan ja Voikkaan Pien-Mattilan soramonttuihin. (Lähde: Aalto Seppo, Kapina tehtailla)
|
 |
MIELEN PESÄPUU
Ilmeisesti puu istutettiin 1997. Muistopuu on Kuusankoskitalon puistossa. Tarkempaa tietoa ei toistaiseksi ole saatu.
|
 |
LÄPI TULEN
Patsaan ovat suunnitelleet akateemikko Wäinö Altonen ja arkkitehti Matti Aaltonen. Kymin palveluksessa olleiden talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistoksi valettu pronssipatsas paljastettiin 28.9.1958 ja Patsaan takaoikealla olevat, Kymin Osakeyhtiön palveluksessa olleiden kaatuneiden muistolaatat paljastettiin 2017. Patsas on Marskinkadun ja Ekholmintien risteyksessä. |
 |
MIETISKELIJÄ
Helsingintie 408, Kymen Paviljongin pihalla olevassa puistikossa on Olavi Lanun teos Mietiskelijä. Se on lasikuitua ja pinnoitettu hienosepelibetonilla. Mietiskelijä on ollut Retretissä, josta se on hankittu1980-luvun alussa.
|
 |
MUISTOPAASI MENNEITTEN SUKUPOLVIEN TYÖLLE
Kirkkokuja 4, Voikkaan kirkkopuisto. Harmaasta graniitista tehty pyöreä kehä on poikkileikkaus paperikoneen kivitelasta.Paaden ovat pystyttäneet menneitten sukupolvien työn kunnioittamiseksi Lions Club Kuusankoski ja LC Voikkaa yhdessä vuonna 1985. |
 |
MUUALLE HAUDATTUJEN MUISTOLLE
Kuusankosken uudella hautausmaalla, Pohjankorventie 13, on muualle haudattujen muistomerkki. |
 |
MUUALLE HAUDATTUJEN MUISTOLLE
Kuusankosken vanhalla hautausmaalla, Lepokuja 4, on muualle haudattujen muistomerkki. |
 |
SANKARIMUISTOMERKKI
Sankaripatsas on Kuusankosken uudella hautausmaalla ja on omistettu talvi- ja jatkosodan kaatuneille kuusankoskelaisille. Reliefissä on kuvattu hiihtopartio. Muistomerkki paljastettiin 5.9.1948. |
 |
SOTASAIRAALAN MUISTOLAATTA
Talvi- ja jatkososan aikana Kuusankoskella Kymi Oy:n ammattikoulu oli sotasairaalan keskus. Talvisodan aikana oli eri puolilla Kuusankoskea enimmillään 1032 potilasta. Jatkosodan aikana sairaansijoja tarvittiin 2050 potilalle. Laatta on Kymi Oy:n ammattikoulun pääsisäänkäynnin oven viereisessä seinässä. |
 |
SOTIEN MUISTOTAMMI
Vuosien 1939 - 1945 sotien muistoksi Kuusankosken veteraanijärjestöt istuttivat tammen ja paljastivat laatan 14.10.1986. Tammi ja laatta ovat Kuusankoskitalon puistossa. |
 |
STÖÖRINKANKAAN MUISTOMERKKI
Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa yhtenä punaisten teloituspaikkana oli Stöörinkangas, joka on nykyisen Naukion yläasteen kohdalla. Muistomerkki on ammattiopiston aukiolla, Kuusaantiellä. muistomerkki on punagraniittia luonnonkivijalustalla. Tekijästä ei ole muistitietoa.
Teloitettujen matka alkoi yleensä pääkonttorin kellarista tai joskus suoraan paperisalista, jossa suurta määrää pidätettyjä säilytettiin. Matkaa Stöörinkankaalle kutsuttiin Golgatan tieksi. Kymintehtaalaisia, kuusankoskelaisia ja voikkaalaisia punaisia ja työväenjärjestöjen jäseniä teloitettiin taisteluiden päätyttyä toukokuussa vuonna 1918 alle neljässä viikossa 277 miestä ja naista. Stöörinkankaalla teloitettiin yli sata, Pien-Mattilassa vähän vähemmän ja Kouvolassa yli kaksikymmentä. (Lähde: Aalto Seppo, Kapina tehtailla) |
 |
SYRJÄSEN MUISTOMERKKI Sulo Syrjänen menetti henkensä Kuusankoskella 1941 jouduttuaan ammutuksi kortinpeluussa syntyneen riidan päätteeksi, kertoo paikallinen muistitieto. Syrjänen oli ammatiltaan ambulanssinkuljettaja. Muistomerkki on Sairaalantien ja Tähteenrinteen teiden risteyksestä noin 150 m koilliseen lähtevän polun varressa, paikalla jossa ampuminen tapahtui. |
 |
TUKINUITTAJA
Aivan Kuusankosken keskustassa, Kuusankoskitalon ja Terveyskeskuksen välissä olevassa puistossa on pronssinen tukinuittajapatsas. Patsas on valettu Italiassa ja sen suunnitteli Matti Haupt. Paljastusjuhla oli 16.9.1972. Patsaan lahjoitti Kuusankosken kauppalalle Kymiyhtiö. |
 |
VAINAJIEN MUISTOLLE
1949 toimi Kuusankoskella Kuusankosken Vapaa-ajattelijain yhdistys ry, joka päätti hankkia oman hautausmaan. Yhdistys osti Kuusankosken kunnalta hehtaarin kokoisen alueen uuden hautausmaan etelärinteeltä. Hautausmaa sai nimekseen Lepola. 1997 tilattiin Ilkka O. Lehtiseltä suunnitelma muistolehdon rakentamiseksi hautausmaalle. 1999 silloisen Pohjois-Kymen Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalle valmistui muistolehto, joka on noin neljän aarin suuruinen. Keskellä on kivi jossa on pronssireliefi ja kiven taakse pystytetyssä taulussa on tilaa nimilaatoille. |
 |
VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI
Kuusankosken vanhalla hautausmaalla on 1947 pystytetty muistomerkki, jonka on suunnitellut Leo Mäki. Lähellä muistomerkkiä oli rivihauta, jonne haudattiin sisällissodan aikana kaatuneita. Tämä hauta avattiin vasta pakkasten tultua ja maan ollessa jo niin jäätynyt, että avaamiseen tarvittiin dynamiittia. Tämän jälkeen Kymi OY:n kustannuksella maa tasattiin Kuusankosken srk:n hautausmaaksi, joka otettiin virallisesti käyttöön 1919.
Patsas on leikkaukseltaan kolmion muotoinen. |
 |
VAPAUDENPATSAS
Kymiyhtiön ammattikoulun kentällä paljastettiin 1933 ns. Vapaudenpatsas, joka on Eric O.W. Ehrströmin suunnittelema. Patsas muodostaa yhdessä ammattikoulun juhlasalin kanssa kokonaisuuden vuoden 1918 sodan ja maamme itsenäisyyden muistoksi. (Lähde: Kuusankosken kirja)
|
 |
VENÄLÄISEN LENTÄJÄN HAUTA
Hauta sijaitsee Kuusankosken uudella hautausmaalla, Pohjankorventie 13, melkein luoteisnurkassa. Hautakivessä on teksti (suomennettuna): |
 |
VOIKKAAN ALA-ASTEEN SEINÄRELIEFI
Voikkaan ala-asteen seinässä on Juha Lapin suunnittelema seinäreliefi. Se on valmistettu vuonna 1989. Voikkaan uuden (ala-asteen) koulun vihkiäiset pidettiin 29.9.1989. Koulu on osoitteessa Minikuja 10. Reliefissä poika leikkii purjeveneellä, tyttö asettelee kangastilkkuja ja lintu on nousemassa lentoon.
|