ANJALAN LIITON MUISTOMERKKI

Muistokivi on Kymijoen rannassa Anjalan kartanorakennuksen takana. Kivessä on teksti: "ANJALAN LIITTO 12.8.1788".

Kuningas Kustaa III aloitti säätyjä kuulematta sodan venäjää vastaan 1988. Sota sujui huonosti ja 7 upseeria anoivat Venäjän kesarinna Katariina II:lta rauhaa nk. Liikkalan nootissa. Kustaa III kuuli tästä ja vaati upseereiltaan anteeksiantoa. Upseerit eivät suostuneet, vaan vastasivat Anjalan sotilasleirissä 12.8.1788 laaditulla kirjeellä, jossa oli 113 allekirjoitusta. Kirjessä vaadittiin valtiopäivien kollekutsumista ja rauhaa. Kuningas vangitutti upseerit. Heidät vietiin Ruotsiin, jossa sotaylioikeus tuomitsi heistä 90 kuolemaan. Vain yksi kuolemantuomio pantiin täytäntöön ja suurin osa sai myöhemmin täydellisen armahduksen. (Lähde: Oksanen, Anjalan historia)

ENKELI

Taiteenharrastaja Vilho Seppänen teki teräslevystä enkelin 1970-1980 luvun vaihteessa. Teos on Anjalan kirkolla - Seurakuntatalon etupihalla.

JUHLAKUUSI

Inkeroisten Reserviupseerikerho istutti 100-vuotiselle Suomelle kuusen vuonna 2017 Anjalan kirkon läheisyyteen.

KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOKIVI

Patsas on himmeäksi hiottua tummaa graniittia ja on valmistunut 1960. Muistokivi on Anjalan kirkkopuistossa. Patsas kuvaa naishahmoa, jonka käsi on tervehdys- tai siunausasennossa.

KUNINKAAN ISTUIN

Taistelu Anjalan kirkonkylästä käytiin 24.7.-15.8.1789. Venäläiset aloittivat 24.7. ankaran tykkitulen Kymijoen itäpuolelta, Mämmälästä. Kustaa III seurasi perimätiedon mukaan anjalan kartanon ja sen rakennusten paloa lähistöllä olleelta Kuninkaan vuorelta, joka on Anjalan kirkon lähellä. Syksyn ja talven tullen sotatoimet hiipuivat. Joen länsirannalle tunkeutuneet venäläisjoukot palasivat omalle puolelleen, ja kummankin osapuolen komentajat sopivat taistelutoimien keskeyttämisestä talven ajaksi.
(Lähde: Airio, Etulinjassa itään ja länteen.)

MARTTARUUSU

Marttaruusu Muhniemen hautausmaalla.

KUNINKAANMÄNTY

Mänty sijaitsee Anjalan Ummeljoella. Männyn löytää

Anjalantieltä, vasemmalla puolella tietä, ajettaessa Anjalantietä Anjalasta Korian suuntaan. Männyn juurella kuningas Kustaa III:n kerrotaan levähtäneen. Kuninkaan tiedetään käyneen paikkakunnalla ainakin kesäkuussa 1788 ja elokuussa 1789.

Puu rauhoitettiin vuonna 1963. Rauhoituspäätös oli yksi Kymenlaakson ensimmäisiä. Kesällä 2010 Asta-myrskyssä puu katkesi (rauhoituspäätös kumottiin 2012). Männyn ympäristö siivottiin talkoilla ja männyn ”torso” jätettiin muistoksi jälkipolville. Männyn torson yläosasta laskettiin tuolloin vuosirenkaita 390.

Ruotsin vallan aikana kartanonherran alustalaisia on sidottu männynoksaan piiskattavaksi. Viimeinen piiskattu oli nimeltään Oili. Siitä myös nimitys Oilinmänty, ja Piiskamänty.

SANKARIEN RISTI

Anjalan kirkkopuistossa, Elimäentie 37, on 1965 valmistunut Sankarien risti Se on pronssia ja korkeus on 8 metriä. Aiemmin paikalla oli betoninen risti vuodesta 1950 alkaen. Kaikkiaan sankarihautaan on haudattu tähän mennessä 127 sankarivainajaa, kentälle jääneitä etsitään yhä.

Muistokivessä on 176 sankarivainajan nimitiedot. Vainajista on 49 haudattu muihin hautausmaihin. Kivessä on teksti: "Isänmaan puolesta
Anjalan sankarivainajat 1939-1945

SUOMEN PERUSTUSLAIN LAADINNAN MUISTOKIVI

Vuonna 1917 keisarin valta valta keväällä kukistui ja Suomeen valmisteltiin uutta hallitusmuotoa. Perustettiin erityinen komitea valmistelemaan perustuslakia. Komitean ydinhenkilöt olivat Puheenjohtaja K. J. Ståhlberg sekä lakimiehet Anton Kotonen ja Rabbe Axel Wrede. He siirtyivät Helsingin hälystä Anjalaan, Wredebyn kartanoon laatimaan perustuslakiehdotusta. Wredebyn kartanossa valmisteltu asiakirja muodosti rungon myöhemmin käyttöön otetulle vuoden 1919 hallitusmuodolle. (Lähde: Airio, Etulinjassa itään ja länteen)

Muistokivi on Wredebyntien vieressä, 2 km:n päässä Anjalantieltä

TAKSVÄRKKÄRIPATSAS

Taksvärkkäripatsas paljastettiin Anjalan maatalousnäyttelyn yhteydessä 1961. Patsaassa on teksti: "ANJALAN TAKSVÄRKKÄREIDEN MUISTOLLE PYSTYTTI TÄMÄN MUISTOMERKIN ANJALAN JAKOKUNTA 1961".

 

Riian kaupungin valtauksessa 1605 Kaarle IX:n alta ammuttiin hevonen. Kuninkaan hengen pelasti Henrik Wrede, Ruotsin palveluksessa oleva liivinmaalainen ratsumestari. Wrede antoi kuninkaalle oman hevosensa itse menehtyen taistelussa. Kuningas lahjoitti Wreden perillisille 21.7.1608 päivätyn läänityskirjeen mukaan läänityksenä 1/4 Pyhtäätä (nyk. Elimäen ja Anjalan alueen). Gertrud Wrede , ja myöhemmin hänen poikansa saivat perillisenä kantaa alueelta verot. 1630 luvulla Wredet painostivat talonpojat kartanoihin päivätyöhön, joka oli yksi päivä viikossa. Talonpojat valittivat asiasta Matti Sihvon johdolla Tukholmaan. Päivätöiden teossa lakkoiltiin. Asiaa käsiteltiin mm. Turun Hovioikeudessa ja 28.2.1653 se antoi päätöksensä. Matti Sihvo vangittiin ja myöhemmin mestattiin. 1680-luvun loppupuolella talonpojat olivat taistelun hävinneet, ja useimmat talonpojat olivat menettäneet sukuoikeutensa tilohin. Päivätyöitä jatkettiin ja veroja oli edelleen maksettava. (Lähde: Oksanen, Anjalan historia)

ULAANIN HAUTAMUISTOMERKKI

Saksalaisen sotilaan hautamuistomerkki sijaitsee Anjalan hautausmaalla, lähes keskellä hautausmaata. Ulan Anton Elschen kuoli joidenkin tietojen mukaan sisällissodan jälkeen seudulla raivonneeseen tulirokkoon. Hänen oletetaan olleen joko varusmies tai kouluttaja.

VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI

Punakraniittinen muistomerkki sijaitsee Anjalan hautausmaan takakulmassa. Paikalle tiedetään haudatun yli 20 vainajaa. Kivessä on teksti: "Pystytetty valkoisten uhrina henkensä menettäneiden muistoksi. Vuonna 1948".