![]() |
Oheinen kuva esittää kaaviota siitä, miten kuvausaukko muuttuu mentäessä etäämmälle kamerasta. Kuvassa on ajateltu salaman tehon olevan 22 (=ohjeluku). Kun valon kulkema matka kaksinkertaistuu, sen voimakkuus vähenee yhteen neljäsosaan. Kuvausaukkoa on siis avattava kahden aukon verran. Kuten kuvasta näemme, on kuvausaukko (=f ) 3 metrissä 8 ja 6 metrissä aukko on avattava f 4:ään. Jos salamassa ei ole välähdystehoa riittävästi ei sillä voi valaista kovinkaan kaukana olevia kohteita. Tosin filmiherkkyyden nostaminen auttaa jonkinverran asiaa. Jos taas halutaan kuvata kameran lähellä olevia kohteita, kuten lähikuvauksessa tehdään, on ongelmana se, että kamerasta ei tahdo löytyä tarpeeksi pientä kuvausaukkoa. Tällöin on turvauduttava salaman osatehoihin, jolloin ohjelukua voidaan laskea. Toinen mahdollisuus on viedä salama vaikkapa lisäjohtoa käyttäen vähän etäämmälle kuvauskohteesta. Jotkut ottavat tässäkohtaa harmaasuotimen avukseen. Jos salama heijastetaan katon kautta kohteeseen tilanne on jo toinen. Silloin lähtökohtana on salaman kulkema matka ensin salamasta kattoon ja katosta kohteeseen. Kuvausaukkoon ei siis vaikuta kameran etäisyys kohteesta. |
Salama studiokäytössäElektronisalma on näppärä kapistus studiovalisuun. Oheisen kuvan järjestelyssä salamat on viety valkoisten sateenvarjojen taakse, jotka pehmentävät pistemäisen valonlähteen ja saadaan pehmeämpi, kohdetta mukavammin muotoileva valo. Päävalo on säädetty teholtaan suuremmaksi ja tasoitusvalo taas teholtaan heikommaksi. tasoitusvalon tarkoituksena on tuoda valoa varjokohtiin, jotta varjot eivät jää aivan mustiksi ja saadaan luonnonmukaisempi valaistus malliin. Tasoitusvalon valovoima on vain ehkä puolet päävalon tehosta. Studiosalamissa on tehonsäätö, josta voi portaattomasti säätää salaman tehoa. Jos sellaista ei ole, niin voi muuttaa mallin kohdalle tulevaa valomaäärää salaman ja mallin etäisyyttä muuttamalla. Katso aiemmin esillä ollutta taulukkoa. Ero mallin kohdalla voisi olla vaikkapa 0,5 - 2 aukon verrran päävalon ja tasoitusvalon välillä. (Esim. päävalo f 11 ja tasoitusvalo f 8). Käytännön työskentelyssä kuvaajat käyttävät salamamittaria, jolla mittaavat salamat yksitellen - tutkivat salaman välähdysvoimaa mallin kasvojen kohdalta ja säätävät salamat yksitellen haluamikseen. Kun kaikki on valmiiksi säädetty, salamat kytketään yhteen ja kamera antaa viestin kuvaushetkellä salamille ja molemmat laukeavat yhtäaikaa. Oheisen esimerkin kuvaustilanteessa kameraan laitetaan kuvausaukko siten, että diafilmillä valotetaan päävalon mukaan ja negatiivifilmillä tasoitusvalon mukaan. |
![]() |
05.01.2001 Kari Sihvola
Seuraavalle sivulle |
![]() ![]() |
![]() ![]() |
Edelliselle sivulle |
Paluu pääsivulle![]() |