|
Mustavalkofilmin kehitysprosessi
Kun filmi on spiraalilla ja spiraali kehitystankissa
valmistetaan liuokset, jotka ovat kaikki lämpö-
tiloiltaan samanlaisia, sillä äkilliset lämpötilamuutokset voivat
vaurioittaa gelatiinikerrosta. Lämpötila on yleensä 20 astetta
celsiusta. Varataan neljään eri astiaan seuraavanlaisia aineita 300 ml
kutakin filmiä kohden1), eli jos tankissa on yksi filmi, 300
ml, ja jos tankissa on kaksi filmiä niin 600 ml jne.:
-
Puhdasta vettä filmin esikastelua varten.
-
Kehitettä. Esim. Kodak D76 ja Agfan Rodinal ovat hyviä
peruskehitteitä. D76 valmistetaan jauheesta, jota saa kaupasta yhden
tai viiden litran erän valmistusta varten. Rodinal myydään
tiivisteenä, josta laimennetaan sopiva käyttöliuos.
Yleensä saadaan parempi tulos laimeammalla
kehitteellä, mutta silloin kehitysaika on pidempi. D76 on hyvä
käyttää 1:1:een laimennettuna, eli yhdelle litralle tarkoitetusta
jauhemäärästä valmistetaankin kaksi litraa kehitettä. Rodinal taas
1+50:een laimennettuna, eli yksi osa Rodinalia ja 50 osaa vettä. 300
ml:n erän kehitettä valmistat Rodinalista laittamalla astiaan 6ml
Rodinalia ja lisäämällä vettä 300 ml:aan. (= ad. 300 ml)
-
Keskeytettä. Keskeytteeksi sopii etikkahappo, jonka väkevyys
on 0,7%. Helpoimmin valmistat sen ostamalla elintarvikeliikkeestä 10
prosenttista talousetikkaa (Esim. Pirkka, Meira). Tarkista että
pullossa lukee: Valmistettu etikkahaposta laimentamalla. 300 ml:n erän
valmistat laitamalla astiaan 21 ml 10%:sta talousetikkaa ja
lisäämällä vettä ad. 300 ml.
-
Kiinnitettä. Kiinnitteksi soveltuu hyvin Agfan Agefix, jota
käytetään vahvuudella 1+7. Agefixia saa valokuvausliikkeistä 0.5,
1.0 ja 5:n litran astioissa. 300 ml kiinnitettä valmistat helposti
laittamalla astiaan 37,5 ml Agefixia ja lisäämällä vettä ad. 300
ml.
-
Pesuvettä. Pesuvettä loppupesuun varataan valmiiksi reilu
määrä. Joku suurempi astia täytetään vedellä: ämpäri, amme,
allas tms. jonne filmi sitten kiinnityksen jälkeen on hyvä laittaa.
Tietysti voi käyttää juoksevaakin vettä, mikä tapahtuu niin, että
vesi johdetaan termostaatilla varustetusta hanasta letkulla suoraan
kehitystankin spiraalin keskiosaan, mutta se ei suuren vesimäärän
tuhlauksen takia ole viisasta.
Kehitysprosessin kulku on seuraava:
-
Filmi esikastellaan. Tankkiin kaadetaan vettä ja annetaan sen
seisoa siellä parin minuutin ajan. Tämä on tarpeellinen vaihe etenkin
lyhyillä kehitysajoilla, jotta kehite imeytyisi tasaisesti filmiin.
-
Kehitys. Kehite kaadetaan tankkiin ja aluksi sekoitellaan puolen
minuutin ajan tankkia. Sitten tankki kolautetaan pöytään (kolautus
siksi että ilmakuplat irtoaisivat filmiltä). Sitten käännetään
tankkia yksi kääntö ylösalassuin minuutin välein. Väliajat tankki on
rauhassa pöydällä. Lyhyillä kehitysajoilla (5min ja sen alle)
käännetään tankkia puolen minuutin välein. Kokonaiskehitysaika
katsotaan taulukosta. Kehitysaikaan vaikuttavat: Kehitteen lämpötila,
liuoksen väkevyys ja käytettävän filmin tyyppi sekä haluttu
kontrasti.
-
Keskeytys. Kun kehitysaika alkaa lähentyä loppuaan kaadetaan
kehite pois ja keskeyte tankkiin. Muista että kehitysaika päättyy vasta
silloin filmi on keskeytteessä. Keskeytysaika on 15-30 sekuntia ja koko
keskeytyksen ajan sekoitellaan tankkia käännellen sitä.
-
Kiinnitys. Kun keskeyte on kaadettu pois kaadetaan kiinnite
tankkiin. Kiinnitysaika on vähintään 7 minuuttia ja koko kiinnityksen
ajan tankkia liikutellaan siten, että filmi on koko ajan keskeytteessä -
Vaikkapa siten kuin kehtoa keinutetaan. Kun 7 minuuttia on kulunut voidaan
tankki aukaista ja katsoa miltä filmi näyttää. Jos siinä on vielä
kovasti magendaa väriä on syytä vielä jatkaa kiinnitystä jokunen
minuutti. Nyt filmi on loppupesua vaille valmis2).
-
Pesu. Kun filmi on kiinnitetty voidaan se purkaa spiraalilta ja
laittaa pesuveteen. Pesuaika on väh. 20 minuuttia vaihtuvassa vedessä.
Viimeiseen pesuveteen lisätään pari tippaa saippuaa, vaikkapa
tiskausainetta, jotta veden pintajännitys rikkoutuu.
-
Kuivaus. Lopuksi nostetaan filmi pesuvedestä ja vedetään
vaikkapa imupaperilla (mikrokuituliinojakin voi kokeilla) hyvin, hyvin
kevyesti painaen ja hitaasti vetäen liiat vesipisarat pois filmiltä. Jos
filmille jää suuria pisaroita kuivuu niiden kohdalle helposti valkoisia
läiskiä. Tarkoitukseen on tehty myös kuivauspihtejä, mutta älä
käytä niitä sillä niillä saat takuuvarmasti vaurioita kosteaan
filmiemulsioon. Tämän jälkeen ei filmipintaan enää saa koskea sormin.
Filmi ripustetaan kuivumaan pyykkinarulle ja alapäähän laitetaan yksi
pyykkipoika painoksi ettei filmi mene kuivuessaan kierteille. Jos kuivaat
filmin kuivauskaapissa älä käytä yli 40 asteen lämpötilaa ettei
filmi vaurioidu.
Kun filmi on kuivunut yön yli se voidaan leikata
pätkiksi ja laittaa asianmukaisiin negatiivitaskuihin. Älä kuitenkaan
käytä mitä tahansa muovitaskuja, vaan happovapaasta paperista tehtyjä
taskuja tms. Lisätietoa taskuista saat hyvin varustetusta
fotoliikkeestä.
Liuosten säilyvyys ja riittävyys:
Valmiiksi tehdyt työliuokset eivät säily montaakaan
päivää koska ne hapettuvat. Jos kuitenkin täytät pullot "korkkia
myöten" ettei niihin jää ilmaa, voivat liuokset säilyä
kuukausia, sillä silloin esim. kehite ei hapetu. Rodinal 1+50 liuoksella
ei kannata kehittää yhtä rullaa enempää, D76 1+1 liuoksella
kehittää 2, enintään 3 kertaa. Kiinnite, Agefix 1+7, toimii parin
kiinnityksen ajan, ehkä kolmenkin. Etikkahappo kannattaa vaihtaa
kuitenkin joka kerta, niin kiinnite ei saastu.
Muista, että valokuvauskemikaalit ovat
ongelmajätettä. On kuitenkin hyvä käyttää harkintaa esim.
siinä, kannattaako kovin laimeita kotilabran liuoksia lähteä
kuljettelemaan pitkiä matkoja ongelmajätelaitoksiin? Kotilabrassa
liuokset ovat aika laimeita ja ongelmajätelaitoksessa tarvitaan paljon
energiaa niiden haihdutukseen jne.
1) Tarkista kehitystankin pohjasta yhden filmin
vaatima nestemäärä. Siellä voi lukea vaikkapa: Each Film Uses 290 ml,
siis käytännössä 300 ml/filmi.
2) Jos haluat filmistä arkistointikelpoisen on
filmi kiinnityksen jälkeen hyvä toonata seleenitoonerilla. Toonauksen
jälkeen välihuuhtelu (1 min) ja HCA -käsittely 2 prosenttisella
natriumsulfiittiliuoksella (2 min) ja sitten vasta loppupesuun.
01.01.2001 Kari Sihvola
|