Kasvien valokuvaaminen on mielestäni mukavampaa kuin esimerkiksi lintujen
kuvaaminen, koska kasvit pysyvät paikallaan pidemmän ajan kerrallaan. Tosin
kasvikuvauksessa on omat ongelmansa. Ensimmäinen ongelma on se, että objektiivi ei
yleensä tarkennu riittävän lähelle, joten on tehtävä joku seuraavista
toimenpiteistä: 1. On käytettävä lähilinssiä Viereinen kuva on kuvattu 300 mm:n teleobjektiivilla johon oli lisätty 25 mm:n loittorengas. Kyseessä on kangasvuokko ja se on kuvattu Nastolassa 1998. |
Jos kasvikuvan pitäisi kertoa mahdollisimman paljon kasvista, tulee kuvasta
selvitä: 1. Millainen on kasvin lehti. 2.Millainen on kasvin kukinto. 3.Millainen on
kasvin kasvutapa. Lisäksi kasvi pitäisi kuvata omalla luonnonmukaisella kasvupaikallaan
ja luonnonvalossa. Tässä kuvassa on Taponlehti. Se on kuvattu Iitissä 1997 - Muualla
Suomessa sitä ei luonnonvaraisena kasvakaan. Näin esitettynä kuva ei ole esteettisesti
kovinkaan kiehtova, mutta se onkin taas kuvattu palvelemaan kasviharrastajien tarpeita. Kasvitieteellisessä kasvikuvauksessa korostuu jalustan merkitys, sillä terävyysalueiden ollessa pieniä joudutaan kuvaamaan pienillä kuvausaukoilla ja pitkillä valotusajoilla. |